Sivut

maanantai 21. marraskuuta 2011

Kompasteluja ja konttaamisia Tilkkutiellä

Työ etenee, vaikkakin aikamoisten mutkien ja kompastelujen kautta. Ompelin blokkipinnan ympärille Unikko-kankaasta viisi senttiä leveät kaitaleet ja niiden ympärille vaalean sinisestä reunaosan. Näytti ihan hyvälle tässä vaiheessa. Eilisen illan konttailin pitkin lattiaa sovittaen vanua ja taustakangasta kohdalleen. Ompelin ne pussiksi (siinä tulikin sitten tehtyä joitakin tuhansia vikatikkejä) ja käytin kolme tuntia reunojen harsimiseen kohdalleen.
Päivävalo tänään osoitti, että uusiksi meni. Reunat vetivät, kiskoivat ja työnsivät yhtäaikaa. Soitin ystävälleni Tuulalle (jonka äiti on varsinainen tilkkutyötaituri) ja hän sattui juuri sillä hetkellä olemaan tilkkutyökurssilla. Sain vinkkejä tikkaukseen ym. ajankohtaiseen suoraan kurssin opettajalta. Mm. hän neuvoi käyttämään ilman kehystä tikatessa peitteen alapuolella vasemmassa kädessä pikkulusikkaa, jota vasten neulan voi koukata ylös peitteen oikealle puolelle. Tätä on kokeiltava, kun se tulee ajankohtaiseksi.
Seurasi toinen konttausilta. Aloitin keskeltä ja kiinnitin vanun ja taustakankaan päälliseen hakaneuloilla jokaisen blokin kulmasta. Sain kankaat ja vanun yllättävän tasaisesti lukittua toisiinsa, sillä seurauksella, että reunat vetivät vielä pahemmin.  Siispä tämä purkamiseen ja ratkomiseen erikoistunut ompelijatar viettää huomisen illan ratkomalla peitteen reunat auki ja pohtimalla, miten reuna huolitellaan, kun se nyt ommellaankin tämän mutkan seurauksena oikealta puolelta. Lohtu on, että turhasta työstä ottaa taatusti opikseen!

Mietin nyt kovasti, kannattaisiko hankkia tikkaamista varten kehys? Hakaneulojen kiinnittäminen oli välillä aika haastavaa, ja kehyksen kanssa en ehkä olisi sidottu tikkaamisvaiheessa keittiön ison pöydän ääreen. Näin ainakin kuvittelen. Tämähän alkaa tuntua jo ihan välineurheilulta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!