Sivut

torstai 1. maaliskuuta 2012

Elävät suunnitelmat

Aikomuksena oli tehdä käsityöpussi. Kaavan näppärään pussukkaan sain joitakin vuosia sitten Suuren Käsityölehden mainoksen mukana. Olen tehnyt noita pusseja useampia, ilman tilkkuilua, mutta yksikään pussi ei ole jäänyt minulle. Pussin omistajat ovat kehuneet sitä näppäräksi, ja ajattelin, että nyt on korkea aika tehdä sellainen itsellenikin, mutta tilkkuillen. Pussin kaarevaan muotoon tuntui vaikealta sovittaa neliötä, ja päätinkin tehdä sen kapeista tilkkusoiroista. Leikkasin kierrätyskankaista 4,5 sentin suikaleita ja ompelin niitä ilman tarkempaa suunnitelmaa yhteen. Kuudennen soiron jälkeen pinta alkoi näyttää tosi synkälle, mitä muuta se olisi voinut ollakaan kun kankaatkin olivat aika tummia. En minä niin synkeätä pussia halunnut, ja joissakin kankaissa olevat kultatähdet tuntuivat liian jouluisilta. Luulinko muka kankaiden muuttuvat valoisiksi ja aurinkoisiksi, kun ompelisin ne yhteen?

Mitä ihmettä tekisin nyt pinolla soiroja? Pikainen suunnitelman muutos. Säilytyslokerikko sukkapuikoille! Puikkoni ovat asustaneet tähän asti jyhkeässä kukkamaljakossa työhuoneeni nurkassa. Vähintään siivouspäivänä se kellahtaa nurin, ja joka kerran mietin, että mukavampikin ratkaisu voisi olla.

Leikkasin soiropinnat pienempiin osiin ja vähän pyörittelin niitä ennen yhteen ompelua. Tikkasin vanun vain sisäosaan kiinni samalla kun tein puikoille omat osastot. Koko komeuden kanttasin vuorikankaasta leikatulla vinokantilla.Nyt sitten pitkät puikot odottavat kateellisina omaa lokerikkoaan, ne kun asustavat edelleen maljakossa ja kellahtelevat välillä lattialle.

2 kommenttia:

  1. näppärän näköinen puikkokotelo.

    VastaaPoista
  2. Eikä näytä yhtään synkeältä! Kivan improvisoidusti tehty.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!