Sivut

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Nimi taudille?

Oliko minun ihan pakko ihastua ja takertua Chambersin kirjan  (Uudet ja värikkäät tilkkutyöt) Kätketyt tähdet malliin? Oliko ihan pakko ryhtyä pienentämään kirjan peiton blokkikokoa? Oliko ihan pakko keksiä oma sovellus blokin ompeluun, kun en ymmärtänyt edes perusteellisten kuvien, rautalankamallien ja muutaman tuskaisen yrityksen perusteella, kuinka se olisi pitänyt vääntää.
Lopputulos: Sain homman toimimaan, mutta todennäköisesti samaan lopputulokseen pääsisi helpommalla ja huomattavasti harvemmilla leikkuuoperaatioilla, ompelusessioilla, silityskerroilla, saumojen sovittelulla, purkamisilla, puhumattakaan vähemmän reiällisistä sormistä tai tuskanhikivaraston liiallisesta ehtymisestä. Lapaluutkin ovat taas kasvaneet kiinni toisiinsa. Päättäväisen (lue: itsepäisen) urakan alle jäivät kotityöt (silityskasa kasvaa jo kattoon, illallispöydässä on  äitien tekemää ruokaa), ehkä ihan pikkiriikkisen leipätyökin (anteeksi opiskelijat ja koulutuskuntayhtymä), italian läksyt (anteeksi Riitta, luen kyllä italiankielisiä tilkkublogeja ja tiedän, mikä on blokki italiaksi). Lempisarjastanikin olen jo kadottanut juonenpään (tulen vielä takaisin Zak, Lisa Marlon, Diana, Laurel ja monet muut, ehkä).

Voisiko joku ystävällisesti valistaa, onko tälle taudille nimeä? Lisäoireita: "teen vielä tämän yhden" -ajatukset ompelukoneen kyljessä istuessa (D-insinööri on jostain syystä ehdottanut aikarajaa, jolloin saa ommella); kaikkialle kulkeutuneiden langanpätkien sietokyvyn uskomaton lisääntyminen; kummallinen suhtautuminen kaikenlaisiin kangaspaloihin, ostettujen tai lainattujen kirjojen nimessä esiintyy sana tilkku; jopa laihtuminen, kun ei muista käydä jääkaapilla; googlessa käytän enimmäkseen hakuina sanoja: tilkku, quilting, patchwork; tilkkublogeja lukiessani siirryn blogista toiseen ja eksyn omalta Tilkkutieltäni. Pelottavaa?


Viikon kestäneen, kaiken alleen peittäneen uurastuksen tuloksena on mitättömän kokoinen, n. 30x25 cm tilkkuläntti, jonka lopullinen kohtalo on vielä hiukan auki.

Entä onko tautiin lääkettä?

PS: Laitoin ensin Chambersin kirjan valokuvasta otetun kuvan tänne lähdeviitteineen, mutta sitten alkoivat tekijänoikeusasiat pohdituttaa. Aikani surffailin asian perässä, mutta kun en jaksanut pohtia, tulkintaanko tässä kohtaa lähioikeuspykäliä vai teoskynnyksen ylittämistä, niin katsoin helpoimmaksi riipaista vain kuvan pois.

4 kommenttia:

  1. Kuinka tuntuu tutulta, mutta onko siihen lääkettä? Epäilenpä, muuta kuin lisää sitä samaa niin paljon kuin vain suinkin luonto sallii, sitähän sanotaan että, sillähän se tauti lähtee millä on tullutkin! Hieno blokki!

    VastaaPoista
  2. Empä minäkään lääkkeeksi keksi muuta kuin lisää tilkkuiluja... Taudin nimihän voisi olla vaikka tilkkumaanikko...sellainen ainakin itse usein tunnen olevani!! Ihanan blokin olet tehnyt ja upea on myös tuo yllä oleva sinisävyinen peitto!!!

    VastaaPoista
  3. Tuttuja oireita... eli tervetuloa tilkkuholisteihin ;D Lääkettä siihen ei taida olla muuta kuin toistenkin ehdottamat LISÄÄ TILKKUJA! Itse olen viimeisen vuoden aikana kokeillut yhtä sun toista MUUTA käsityö- /askarteluharrastusta, mutta mikään ei aiheuta TÄLLAISTA riippuvuutta!!!

    VastaaPoista
  4. Voi kuinka tuttua käsitöitä tehdessä tuo onkaan. Tauti jättää jälkioireita jotka saattaa laajeta moniin käsityön lajeihin ja sitten onkin aika vakavaa.Onneksi kesää kohti se hieman helpottaa koska auringon valossa on helpompi potea.Rohtona auttaa hieman ajattelu ,että kaikki muu paitsi käsityö on turhaa.Kauniita töitä on sinun tautisi aiheuttanut!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!