Sivut

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Epätoivoista!

Sadesää pakotti sisätöihin, ja otin illan urakaksi vapaatikkauksen treenaamisen. Homma oli kyllä niin epätoivoista kuin vain voi. En meinannut saada ylälankaan millään sopivaa kireyttä, ja menin lopulta säädön kanssa jo niin sekaisin, etten enää tajunnut, kumpaan suuntaan löystyy ja kumpaan kiristyy. 
Silmukoitten tekeminen onnistui jotenkuten (mutta vain toiseen suuntaan), muut kiemurat ei sitten mitenkään. Kauniiden pyöreiden kaarien tekeminen osoittautui todella vaikeaksi, mutkista tuli enemminkin kulmikkaita. Ommel karkasi väkisinkin jo ommellun tikin yli, vaikka kuinka yritin sitä välttää, ja sitten siinä väistellessä eksyin lopullisesti.

Vihdoin silmukat alkoivat  näyttää jotenkin sopusuhtaisilta. En kuitenkaan huomannut, että ylälanka oli loppumassa ja langan pää oli kiristynyt lankatapin ympärille. Ihmettelin taas kiristyvää ylälankaa - ja bang! Lanka poikki ja neula kolmena kappaleena. Huoltotöiden jälkeen olin taas kuin ensimmäistä kertaa puikoissa, eikä kiemurat eikä silmukat luonnistuneet. Argh! Milloin oikein uskallan kokeilla vapaatikkausta johonkin oikeaan työhön? Tällä taidolla en kai koskaan.



Palkinnoksi reilun puolen tunnin treenauksesta täysin juntturassa oleva niska! Epätoivoista!

12 kommenttia:

  1. Kyllä se siitä vielä onnistuu!
    Olen myös ihan epätoivoinen vapaatikkauksen kanssa. Kai sitä pitää vain harjoitella ja ehkä sitten onnistuakin.

    VastaaPoista
  2. Alkutekijöissä olen minäkin, joka kerta pukkaa hikeä pintaan. paremman otteen saa näppylähansikkailla. uskon siihe, että harjoitus tekee mestarin.

    VastaaPoista
  3. Ahkeruus kovankin onnen voittaa, usko pois :) Jos harrastat tikkausta vartin päivässä kahdenviikon ajan, huomaat jo varmasti kehittyväsi huimasti. Asetukset ovat toki konekohtaisia, mutta olen huomannut, että melkein aina kun ylälangan kireys on lähestulkoon nollassa, saan parhaan jäljen. Ja kaikissa lukemissani ohjeissa neuvotaan ainakin löysäämään sitä huomattavasti. Langan laatukin vaikuttaa, en ole koskaan saanut kaunista jälkeä tavallisella halpisompelulangalla. Ja joskus ongelmallista on, jos käyttää eri lankaa puolassa ja ylälankana, varsinkin jos toinen on paljon paksumpi kuin toinen.

    VastaaPoista
  4. Tutulta kuulostaa puuhailusi, sitkeys kuitenkin voittaa jonakin päivänä, uskon niin:)

    VastaaPoista
  5. Vapaa konetikkaus vaatii paljon harjoittelua. Piirrä ensin haluamasi mutkat lyijykynällä paperille. Liikkeet menevät aivoihin kynän kautta. Kokeile laittaa leivinpaperi ompelualustalle, se on liukkaampaa kuin ompelualustan pinta. Käytä sekä ylä- että alalankana samaa lankaa. Laita uusi neula. Pujota kaikki langat uudelleen. Ylälangan kireys mahdollisimman löysäksi. Kun lähtee luistamaan, voit kiristää ylälankaa asteittain. Ompele ensin suoraa vapaalla tikkauksella, sitten ala tehdä löysiä kurveja ja sitten pienempiä elementtejä. Tauko ja sitten uudestaan. Käytän itse Lidlin matonalusmaton paloja käsien alla antamassa tukevan otteen työstä. Harjoitusta harjoitusta... ja harjoituksen toistoa

    VastaaPoista
  6. Katsopa Patsy Thompsonin tikkausvideoita, laitoin linkit niihin Syyringin sivuille https://sites.google.com/site/syyrinki/linkkeja . Hän käyttää Pfaffia. Tikkausvideoiden katselukin vaikuttaa myönteisesti käden liikkeisiin. Olin itse ihan onneton lajissa, mutta sain homman rokkaamaan. Opittavaa löytyy vielä paljon, mutta saan aikaan aika kivaa jälkeä nykyään. Leuka pystyyn kyllä se siitä lähtee.

    VastaaPoista
  7. Voi! kyllä kuulostaa tutulta ja itsekin olen epävarma tässä vapaassa konetikkauksessa.
    Mutta kuten edellä olevatkin toteavat harjoittelu, harjoittelu ja aina vaan harjoittelu!
    Olen myös katsonut Patsy Thompsonin videoita tikkauksesta, siinä se näyttää niin helpolta ja kaikki kaaret ovat niin sulavan näköisiä, mutta eiköhän mekin joskus saada sulavia kaaria aikaiseksi, ainakin uskon niin!

    VastaaPoista
  8. Iso kiitos, ihanat tilkkutystävät, rohkaisusta ja vinkeistä! Aamun harjoitussessio sujui jo vähän paremmin. Palaan tänne lukemaan viestejänne aina kun epätoivo iskee.

    VastaaPoista
  9. Minäkin olen samaa mieltä kuin muut... eli harjoitusta ja harjoitusta ;o) JA EHDOTTOMASTI auttaa, kun piirtelet ensin kuvioita paperille, jotenkin se pureutuu siten selkärankaan ja koneen ääressä tuntuu paljon paremmalta! Jos koneessasi on paininjalan puristus mahdollisuus niin sitäkin kannattaa löysätä. Myös Leah Dayn blogisivuilta löytyy hyviä vinkkejä vapaa tikkaukseen: http://freemotionquilting.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  10. Ymmärrän tuskan. Mun ompelukone ei koskaan suostunut tikkaamaan niin etteikö alalangan kireys olisi muuttunut matkan varrella. en tiedä kumpia tikkejä minulla on enemmän ommeltuja vai purettuja. Kesän urakka onkin purkaa 240 x 240 kokoisesta peitosta vapaalla konetikkauksella ommellut tikit ja tikata se uudelleen long armilla.

    VastaaPoista
  11. Huomasin, että meillä on sama ompelukone:) Itsekkin harjoittelen sen ominaisuuksia...aina löytyy lisää uutta! Kuulosti lohduttavalta kun luin nuo saamasi kommentit...eli ei oikotietä onneen;)
    Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
  12. Tervetuloa Anne! Opetteluvaiheessa olen vielä koneeni kanssa, välillä luen ohjekirjaa iltalukemisena tullakseni tietämään, mitä kaikkea koneella voi tehdä ja mitä voisi kokeilla.
    Hyvää juhannusta sinullekin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!