Sivut

tiistai 14. elokuuta 2012

MInä myös...

1. Minä myös Karnaluksissa


Kun omaan kotiin kokoontuu kuusi teekkaria (opintojen aloitusvuosi 1980!) viettämään muistojen viikonloppua, on parasta poistua paikalta ja kauas. Tilkkutaiturin Tyttären kanssa piipahdimme siis maanpaossaTallinnassa  ja ensivisiitillä Karnaluksissa. Melkoista sydämentykytystä koimme päästyämme aarteiden kanssa silmätysten, mutta maltti piti kuitenkin ihan kohtuullisesti (tästä voi tietysti olla montaa mieltä!). Kokeneemmat Karnaluksin kävijät olivat neuvoneet miettimään etukäteen tarpeet, ja niinpä olinkin ostoslistan kanssa liikkeellä. Tärkeimmät ostokset olivat uudet kangassakset (se kuuluisa Joku oli katkonut entisilläni ehkä rautalankaa, vaikka varjelen niitä todella tarkoin) ja leikkuri. Halpisleikkurini on osoittanut tylsistymisen merkkejä, ja halusin sijoittaa parempaan. Sakset sain samanlaiset kuin edellisetkin (mutta ilman lommoja terissä) ja leikkuriksi valitsin Olfan varaterien kera (kaiken varalta, jos Joku ehtii sillä kokeilemaan kangasta järeämmän materiaalin leikkaamista). Mieli olisi tehnyt uutta isompaa leikkuualustaa, mutta en oikein huvittanut lähteä kanniskelemaan melkein metrikästä läpyskää pitkin kaupunkia.

(Ostoskuvat katosivat kuvamylläkässä)

Muita ostoksia en viitsinyt kuvaan tunkea, joku voisi tulkita aikaisemmin mainitun kohtuullisen maltin väärin. Vetoketjuja, tikkauslankoja sekä ompelukoneen neuloja tarttui matkaan. Neulojen kanssa sattui pieni työtapaturma; nappasin niitä telineestä ja vasta kotona huomasin, että viidestä rasiasta yksi on sitä, mitä pitikin, ja neljä pakettia lähes heinäseipäitä, kokoa 120! Jos jollakulla on jotain todella juntturaa ommeltavaa, niin minulta noita paksuja neuloja nyt löytyy. Kokemuksena rreissu oli hauska eikä käynyt kovin kalliiksikaan. Teekkarit kun olivat hiukan huolissaan, että kotimajoituksen laskun loppusumma määräytyy maanpakoon ajetun emännän matkan kustannusten perusteella.

2. Minä myös koukussa


Koko juttu sai alkunsa työkaverin Kronstadtista hamstraamista virkkuukoukuista. Ostin häneltä paksun punaisen koukun, ja kun sitä piti päästä kokeilemaan, jouduin hankkimaan ontelokudetta. Matto-ohjeen löysin Pirjon blogista. Yksi ilta on väännetty hartiat ja peukalonjuuret hellinä, liekö uusi riippuvuus kehittymässä? Ontelokuteen värivalikoima oli mielestäni aika suppea. Tykkään kirkkaista väreistä, ja niitä ei kovin montaa värikartassa ollut. Huushollimme "naisten"vessan väritys on nyt sitten muuttumassa turkoosista roosaksi. Eli seuraavaksi on sännättävä pyyheliinakauppaan.

7 kommenttia:

  1. Minulla on vuosien varrella ollut jos jonkinlaisia leikkureita mutta viimeksi ostamani Olfan leikkuri - tuo mikä nyt sinullakin on - on kyllä paras:)

    VastaaPoista
  2. Onpa tulossa pirteää pinkkiä. Onnea vaan uudelle riippvuudelle.

    VastaaPoista
  3. Voisin sanoa, että tuohon jää koukkuun ;D
    Kivan pirteä väri.

    VastaaPoista
  4. Kyselin pingotusalustaa. Olen ostanut Tampereen Vaahtomuovista. Hintaa en muista, mutta silloin he jo kertoivat, että nykyinen solumuovien toimittajalta niitä ei välttämttä jatkossa saa, joten tuli ostettua aika monta :) Käy heidän nettisivuillaan ja laita kyselyä, jos kiinnostaa. Löytyvät solumuovit-kohdasta.

    VastaaPoista
  5. Hyvät ostokset olet tehnyt ja minulla saattaisi olla käyttöä noille paksuille neuloille, pari vuotta sitten silppusin farkkuja peitoksi ja vieläkin ovat siistissä pinossa muovipussissa, tiedä häntä koska ommeltuvat yhteen. Minuun saat yhteyden os. neulapuikko(kissamerkki)gmail.com.

    Matosta on tulossa pirtsakka, omani virkkasin matonkudetrikoosta ja tyyli virkkaamisessa oli todella erilainen kuin pitsien kanssa.

    VastaaPoista
  6. Oh, tuo se vasta koukuttavaa onkin. Ontelosta olen tehnyt joskus, mutta nykyisin enemmän trikookuteesta.

    Kerron sulle hyvän ostopaikan, kunhan tapaamme. Ja värejä piisaa.

    Tekikö tyttäresi aikoinaan käsityökoulussa laukun ontelokuteesta virkkaamalla? Mehän värjäsimme niitä itse pesukoneessa. Ihan perus"lapamatoa" ostin Esmeteksiltä ja koneessa kassit saivat upeat värit.

    VastaaPoista
  7. Kiitokset kommenteista! Koukussa ollaan, kestäisi vain hartiat ja ranteet tätä.

    Päiville kiitokset alustaosoitteesta ja Lealle neulakaupoista.

    Ampiine, en oo sellaista kassia nähnyt, en ainakaan muista.Tästä jutusta kyselen vielä siulta myöhemmin vinkkejä.

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!