Sivut

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Lipsahdus

Olin luvannut itselleni, etten osta kankaita (ennen kuin Tampereen kädentaitomessuilla, jonne olen tekemässä marraskuussa debyyttikäyntiä). Kävin tänään työkäynnillä pienessä naapurikunnassa, ja jo keskustan läpi ajaessani huomasin tutunnäköisiä kirjaimia näyteikkunoiden yläpuolella. Päätin kuitenkin pysyä tiukkana, ja työtapaamisesta palatessani ajoin päättäväisesti liikkeen ohitse. Autoni käyttäytyi kuitenkin omituisesti, se kääntyi seuraavassa risteyksessä takaisin ja kurvasi suoraan kangaskaupan eteen. Eipä minulle jäänyt oikein muuta vaihtoehtoa kuin kurkata sisään. Ja tapahtui kuuluisat sulovileenit, kun kerran halvalla sain. Ihan aikuisten oikeesti halvalla, metrihinnat alle 10 € ja kaikki kankaat vähintään 140 leveitä, vihreä jopa 170 leveä. Eihän niitä voinut sinne jättää. Eihän?


7 kommenttia:

  1. Sullahan jännä auto on, haluaisin itselleni ihan samanlaisen. Miehen ajaessa auto ei käyttäydy koskaan noin.
    Hienot ostokset sain tehtyä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuossa tapauksessa on kauppaan mentävä kun auto ihan ovelle asti vie ja ostoksia on tehtävä kun halvalla saa:)

    VastaaPoista
  3. Aina kannattaa tarttua tilaisuuteen, kun kohdalle osuus! Varsinkin, jos autokin on sitä mieltä... ;o)

    VastaaPoista
  4. Luulen, että minulla on samat omituiset ominaisuudet autossani. Ei voi kuin onnitella, olet tehnyt hyvät sulovilenit.

    VastaaPoista
  5. :) Tampereella ei ole ollut kovin montaa kangasmyyjää, ei siis haittaa sulovileniys.

    VastaaPoista
  6. Autoja on näköjään monenlaisia....

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!