Sivut

torstai 9. toukokuuta 2013

Stoppi sisäiselle tilkkupoliisille

Nyt löytyi stoppi sisäiselle tilkkupoliisille. Olen muutaman viikon tuhertanut hys-hys-tilkkupinnan kanssa, julkistan sen myöhemmin kesällä. Siihen oli valittu kankaat varta vasten ja blokkimallin olin jo bongannut kauan sitten omalle silmälle mieluisana. Kankaat ostin Siilinjärven Tilkkupäiviltä. 

Ensimmäisen blokin valmistuttua muistin, minkä olin unohtanut. Pikkutyttönä, kun olin äitini kanssa kangaskaupasta, äiti vei aina ennen ostopäätöstä kangaspakan ikkunan viereen tai ulko-ovelle tarkistaakseen vielä värisävyn. Tilkkupäivien kangasosasto oli muistaakseni ikkunaton, eikä ostoshuumassa edes tullut mieleen, että sävyt eivät välttämättä olekaan juuri niitä, miltä ne siinä valaistuksessa näyttivät. Pehmeän harmaat kankaat eivät enää näyttäneetkään niin yhteensointuvilta, kun ne oli ommeltu samaan blokkiin. Oli sinertävän harmaata, oli melkein ruskeaankin taittuvaa "tavallisen" harmaan rinnalla. Kaksi iltaa tuijotin ensimmästä blokkia miettien, mitä tekisin. Kankaat eivät kuitenkaan pahasti riidelleet keskenään, tulos ei vain vastannut mielikuvaani. 

Ratkaisu löytyi yllättävästä paikasta. Parin viikon takaisella Helsingin olin ostanut muutaman postikortin työkavereita ilahduttamaan. Toinen sopikin paremmin tilkkuilun motoksi:


Kaikkia tekijänoikeuksia uhmaten jaan kortin teidän kanssanne, koska sen sanoma osui ja upposi, ja ihan yhdellä kerralla. Tällä hiljennän tulevaisuudessa sisäisen tilkkupoliisini. Ja jos unohdan, minua saa siitä kernaasti muistuttaa!

Blokkeja on nyt tehty jo viisi, ja porskutan vauhdilla eteenpäin niiden kanssa. Ja  blokki blokilta ne muuttuvat kauniimmiksi.

Tiistaina ompelin hätäpäissäni anopille äitienpäivälahjaksi kännykkäpussukan, lahja piti saada postiin viimeistään keskiviikkona. No, se taitaa lojua nyt Itellan lajittelukeskuksessa odottamassa ruuhkan purkautumista.


11 kommenttia:

  1. Minunkin pitäisi jotain anopille ja äidille ommella.....sitä ne odottavat kuitenkin ja huomenna ollaan lähdössä mökille ja ompelukoneesta hajosi neulastoppari. No se ei estä ompelemista, mutta kun takuuta enää kuukausi jäljellä niin.....ÄH, kiire tulee täälläkin!!

    VastaaPoista
  2. Alex Andersonkin jollain The Quilt Show'n oppijaksolla esitteli värikokeiluja, joissa ei noudatettu kauttaaltaan harmonista linjaa. Ja kuinka ollakaan, ne näyttivät täysin harmonisen rinnalla jopa huomattavasti paremmilta:)

    VastaaPoista
  3. Samaa olen koittanut opettaa täydellisyyteen pyrkiville Veljentytöille: ilman virheitä ei tapahtuisi tuotekehitystä eikä uusia innovaatioita!! :o)
    Kaunis kännylläpussukka, tuollaisen tarvitsisin minäkin. Pitää otta omalle työlistalle! :o)
    *
    Käy kurkkaamassa bloiini ja nappaa tunnustus mukaasi! :o)

    VastaaPoista
  4. Taas niin kaunis pussukka! Osuvan kortinkin olet löytänyt ;o)

    VastaaPoista
  5. Hieno kännykkäpussukka ja taatusti mieluinen lahja:)

    VastaaPoista
  6. Anoppisi saa kauniin kännykkäpussin. Tuon kortin sanoman painan mieleeni ja kuittaan sillä jatkossa erilaiset toteutukset.

    VastaaPoista
  7. Toi o hyvä motto. Otan käyttöö :)

    VastaaPoista
  8. Tosi hyvä ohje tilkkutöihin (ja varmaan muuhunkin elämään). Ei tarvitse käyttää ratkojaa niin usein. :)

    VastaaPoista
  9. Hyvä, hyvä! Yhden blokin perusteella ei muutenkaan kannata päättää mitään puoleen eikä toiseen, vasta toisto näyttää, millainen tilkkutyö oikeasti on.

    VastaaPoista
  10. Kaunis kännykkäpusi, kankaat sopivat niin hienosti yhteen. Tuo kortin teksti on loistava. Kumpa muistaisin tuon aina!

    VastaaPoista
  11. Hyvä motto ja ihana kännykkäpussukka!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!