Sivut

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lomakuulumisia

Yritän tässä kiriä kiinni pitkää postausväliä - siis taitaa seurata vähän pitempi tarina. Kotikaupungista lensimme D-insinöörin kanssa Bergamoon Milanon lähelle ja sieltä alkoi pohjoisen Italian kierroksemme,  Reggio Nell'Emilia, Bologna, Prato, Firenze, Venetsia, Verona, Toscolano, Brescia ja Bergamo. Noloa sanoa lomastaan, mutta melkein kiirettä piti parina ensimmäisenä päivänä, vaikka autostradat ovatkin (liiankin) nopeita. 


 Bolognassa on paljon kauniita kaarikäytäviä ja maailman vanhin toiminnassa oleva yliopisto.


Olisi aika kiva asua sillalla, mutta ei ehkä juuri Ponte Vecchiolla Firenzessä, ihan pikkasen liikaa ohikulkijoita tällaiselle keskellä ei mitään-asujalle. 


Pojilla riitti soutuhommia Venetsiassa. Lienee hyvää treeniä, sillä gondolierit olivat melkein poikkeuksetta aika timmissa kunnossa. O sole Mio'a en vain kuullut tälläkään Venetsian visiitillä. Souturetkien hinnat näyttivät nousseen monikertaisesti edelliseen Venetsian keikkaan verrattuna, joten tyydyn soutelemaan kotijärvellä oman gondolierini kanssa - ja voihan täällä ihan kaikessa rauhassa kajauttaa tuon Aurinkoisen - ja säikyttää ainakin lokit tiehensä.


Ensimmäisellä Italian reissullani kaksikymmentä vuotta sitten ympäristöasiat olivat maassa suomalaisesta näkökulmasta ihan rempallaan. Edistystä on tapahtunut paljon ja esim. jätteiden lajitteluun ja muovin talteenottamiseen kiinnitetään huomiota. Venetsiassa oli koottu ympäristötaideteos muovipullojen korkeista, näyttävä ja iloisen värikäs. Teoksen vieressä oli teräskontti, jonka sisäseinille heijastettiin videokuvaa siitä, miltä vedessä kelluvat pullonkorkit näyttävät kalojen näkökulmasta - ensin kauniilta ja värikkäältä, mutta mitä enemmän sitä katsoi, sitä ahdistavammaksi kokemus muuttui. 


Veronan Areena on vaikuttava, kilpailee samassa sarjassa Rooman Colosseumin kanssa. Sisäpuolelle emme aikomuksistamme huolimatta menneet, paahtavassa auringonpaisteessa kiemurteleva piiiiiiiiitkä jono talttutti innon aika nopeasti.

Gardan kauniissa maisemissa sitten rauhoituimme tehden pikkuretkiä lähiympäristöön. 


Kangaskaupan palalaari? Ei, vaan 1300-luvun paperitehtaan alkumateriaalia - lumppua. Naiset ja lapset repivät lumpun pieniksi palasiksi (alemmassa kuvassa laatikon etureunassa näkyy vaalea terä pystyssä, jota vasten kankaita revittiin). Erilaisten raastimien ym. mielenkiintoisten vempeleiden avulla kuidut lopulta saatiin niin pieniksi, että siitä saatiin veden avulla seulan päälle massa, josta sitten kuivattamalla, puristamalla, pinnoittamalla (teurasjätteistä keitetyllä liimalla) ja kiillottamalla saatiin vahva paperi, vahvempi kuin selluloosasta tehty. Tämä museovierailu oli  tosi mielenkiintoinen, koska olimme vain pari viikkoa aikaisemmin käyneet vierailulla pohjoisessa Kymenlaaksossa Verlan museossa, jossa kartonkia on tehty käsipelillä puuhiokkeesta.Vain italiaa puhuva eläkeikäinen, asiastaan todella innostunut opas otti kaikki konstit käyttöön prosessia kuvatessaan ja kaikki ymmärsimme, miten lumppu muuttui korkealaatuiseksi paperiksi.

Käsityötuliaiset jäivät melko vähäisiksi. Reiteillemme ei juuri sattunut alan puoteja. Joitakin osoitteita olin laittanut talteen jo ennen matkalle lähtöä, mutta liikenteen ajoittainen haasteellisuus (lähinnä tolkuttomat ruuhkat) ei juuri houkutellut tekemään poikeamia. Toscolanon markkinoita löytyi kuitenkin valkoisella painettua pellavan värisiä puuvillaisia pöytäliinoja (90x90 cm), jotka varmaan päätyvät johonkin pussukkaan. Oikeassa reunassa on astiapyyhe, joka ei myöskään taida päästä alkuperäiseen tarkoitukseensa.


Käsityölehtiä (Cose Belle) ostin edullisessa nipussa (3 kpl vuoden 2011 lehtiä 5,90 €). Sisuksissa muutama tilkkujuttu, muuten paljon kaikenlaisten koriste-esinejuttujen ohjeita. Kolmas lehti (alimmaisena) olikin pelkkiä ristipistoja.


Tämä Cucito Chic oli sentään ihan tilkkulehti, ohjeet oli tehty hiukan eri tarkkuudella kuin 7/16 tuumaa. Leikkuuohjeissa pyydetään lisäämään mm. saumavarat.

Arvatkaa harmittiko, kun jo monta päivää sitten Bolognan ohitettuamme löysin lehdestä mainoksen bolognalaisesta käsityökaupasta.

Olisihan tuolla ollut kiva poiketa... edes katsomassa.


 Ai mitenkö matkaa taitoimme? Emme Vespalla, emmekä ihanaisella pikku-Fiiulla, vaan sen modernilla versiolla, joka oli varsinainen tilaihme (tämä ei ole maksettu mainos!) Sen tavaratilan uumeniin upposi ilman minkäänlaisia vaikeuksia kaksi isoa matkalaukkua ja lentolaukku. Ja minäkin sain pitkiä kinttujani asetella melkein miten päin vain, ei ahdistanut yhtään.Tämän kulkupelin olisin voinut ottaa myös kotiin mukaan



Hyytävä kylmyys oli kotikentällä vastassa, ja päiväkin tuntui lyhentyneen puolentoista viikon aikana. Mutta ei hätää, olen varustautunut! Sain Eija K:lta lohdutuspalkinnoksi kauniin huovutetun lyhdyn jo useita viikkoja sitten. Nyt sille alkaa hämärtyvissä illoissa olla käyttöä, ja nyt se myös näyttää kauneutensa. Lyhdyn sisällä on pieni led-valaisin, joten se on myöskin turvallinen käyttää. Eijalle vielä kiitokset, lyhtyäsi on moni meillä vieraillut ihaillut.


Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti. Nyt yritämme palata arkeen hää- ja matkahumun jälkeen. Muutama marja tuolla pihapiirissä taitaa vähän rajoittaa ompeluksiin tarttumista, mutta kun kankaita ei syö rastaat, ne ei karise eivätkä taida karatakaan, niin ne joutuvat nyt ainakin vähän odottelemaan. 

Ja kiitokset kommenteista edelliseen postaukseeni!

10 kommenttia:

  1. Ihania kuvia Italiasta, olen joskus käynyt samoilla nurkilla ja Italia on koruttoman kaunis! Kiitos pienestä nojatuolimatkasta kauniiseen Italiaan!
    Kaunis lyhty!

    VastaaPoista
  2. Kauniita matkakuvia. En ole koskaan käynyt Italiassa, maisemat ovat upeat. Kiva lyhty sinullakin :)

    VastaaPoista
  3. Olen viettänyt viikon Gardajärvellä ja teimme retkiä samoissa maisemissa, muistot siitä viikosta palautuivat mieleen. Kiitos mukavasta nojatuolimatkasta! Onpa herkän kaunis lyhty! Pitäisiköhän kaivella huovutusvilloja esiin ja kokeilla...

    VastaaPoista
  4. Ihana matka teillä. Kaikkea kivaa näitte. Olen asunut puoli vuotta Italiassa joskua kauan sitten.

    VastaaPoista
  5. Kiitos mukavasta matkakertomuksesta.

    VastaaPoista
  6. Ihana, ihana Italian Toscanan alue!
    Olipa erikoinen taideteos tuo korkeista tehty. Kiitos matkakuvista...
    Toivottavasti säästytte sakoilta kun ajelitte vuokra-autolla. Meille tuli kahtena kesänä Toscanasta (molemmilla kerroilla muutaman kuukauden päästä)sakkolappu. Ajoimme yhdellä omalla autolla ja toisella vuokra (siis osa tuli lentäen Italiaan). Ajoimme peräkanaa, samoilla alueilla (katsoimme tarkkaan ettemme aja kielletyille alueille esim. Firentsessä...) mutta sakko pamahti taas... vain vuokra-autolle!!! Ihmeellinen juttu... Sakko tuli väärään paikkaan pysäköinnistä, vaikka autot köllötteli viereisissä ruuduissa;) Mitä tästä opimme...emme mitään:)
    Mukavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  7. Oi, ihana Italia! Olen käynyt siellä pari kertaa, mutta tuo Toscanan alue on vielä näkemättä. Arvaa, alkoiko matkakuume poltella, kun luin juttusi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos mukavasta matkakertomuksesta. Mäkin tykkään kaarikäytävistä ja silloista. Varmaan mielenkiintoinen paikka asua tuo silta.

    VastaaPoista
  9. Ihania kuvia Italiasta. Sydämestä kouraisee, kun itse en ole siellä. Firenze on ihana, Bolognan katetut jalkakäytävät tuttuja, Veneziassa olen käynyt ekan kerran 60-luvulla. Rakastan tuota aluetta. Mutta sydän sykkii myös Sisilialle ja Eolian saarille.

    VastaaPoista
  10. Kyllä lohdutuspalkintojakin pitää jakaa kun olit niin lähellä 150000 kävijää, että meni yhden yli. Syksyn pimentyessä lyhdyn valo paranee vaan. Pidän päivän kurssin Euran kansalaisopistossa syksyllä. Italia on lemppari maa ja kiitos matkakertomuksista

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!