Sivut

lauantai 19. joulukuuta 2015

Suoraa ja väärää

Pussukkatehtailun jälkeen tuli totaalinen ompelupysäys. Aikakin oli vähän kortilla. Yksi joululahjapussukka odotti jo valmiina palasina, mutta kun ei inspiroinut niin ei. Mieli seikkaili jo Aurifilin uuden MiniQuiltin värien suunnittelussa  ja "joko-viimeinkin-sen-tekisin"- päiväpeitossa. Mutta joulupukille oli tullut luvattua, niin jätin mielen seikkailemaan ja kävin töihin. 

Kaikkea en voi vielä paljastaa, mutta pienen kurkistuksen kumminkin. Tilkkupinta valmistui viikolla ja tänä aamuna virittelin Ison valmiiksi tikkauksia varten. Malli oli suunniteltu, mutta kun sain tikattavan osan neulan alle, malli vaihtuikin jo ensimmäisessä tikissä. Jaa-a, helpommalla olisin päässyt alkuperäisellä, luovemmalla suunnitelmalla, mutta kun sain päähäni tikata suoraa (!), niin siinähän sitten tikattiin - suoraa ja vähän enemmän väärää. Kun kangasta paininjalan alla ei liikuta  kuin omat pikku kätöseni, niin se suora olikin aika muuttuva käsite. Kiemurat kyllä onnistuvat, mutta että pikku tikkien pitäisi olla nätisti samassa linjassa - ei auta merkkaaminen, ei mikään.


Välillä yritin muistella ohjetta, jossa neuvotaan katsomaan sinne, minne on menossa, mutta väkisin katse eksyi aina neulaan takaisin. Muistelen, että em. ohjeen antaja vertasi tikkausta autolla ajamiseen; eihän siinäkään katsota rattiin vaan sitä, minne on matka. Juu, ja älkää sanoko, että suoriltahan nuo tikkaukset näyttävät, se on vain surkealla pokkarilla otettu kuva, joka vääristää tikitkin kuvaajan eduksi. Niistä pahemmista mutkista en uskaltanut edes kuvaa ottaa, kamera kun saattaa tehdä mutkista vielä jyrkempiä. Parempi kamera lähti D-insinöörin mukana reissuun, ehkä minun onnekseni. 

En kuitenkaan siirtynyt Berninalla tikkaamaan, jääräpäisenä kun päätin, että Isolla tikataan. Otetaan tämä työ sitten harjoituksena. Sitten kun opin tikkaamaan suoraan, voin verrata tuloksia tähän ja näen miten suunnattomasti olen kehittynyt. Just niin.

8 kommenttia:

  1. Kuvaa katsoessni ennen tekstin lukemista ajattelin että jo on työ otettu tehtäväksi. Tuon näköisellä painainjalalla kun minun pitäisi tehdä suoraa niin se olisi kyllä kaukana suorasta:) Mielenkiinnolla odotellaan lopputulosta, värit jo näyttävät kiinnostavalta.

    VastaaPoista
  2. Kuvaa katsoessni ennen tekstin lukemista ajattelin että jo on työ otettu tehtäväksi. Tuon näköisellä painainjalalla kun minun pitäisi tehdä suoraa niin se olisi kyllä kaukana suorasta:) Mielenkiinnolla odotellaan lopputulosta, värit jo näyttävät kiinnostavalta.

    VastaaPoista
  3. Lukiessa tuli mieleen juuri tuo vertaus autolla ajamiseen. Minun vapaallatikkauksella tekemissä suorissa näkyy aina, kun joku on kävelly ikkunan ohi. Automaattisesti katson ohikulkijaa ja jatkan ompelua. Pieniä mutkia ja söhryjä semmoisesta syntyy. Se on vaan työnjälkeä :D

    VastaaPoista
  4. Autolla ajaessa tuo ohje toimii, mutta en tiedä toimiiko se vapaatikkauksessa, joten odotan mielenkiinnolla lopputulosta:)

    VastaaPoista
  5. Viivottimien avulla tikatessa saapi viivasuoraa. Vapaasti tikatessa kuuluu pehmeämpi jälki asiaan. Hienoa jälkeä minun silmiini.

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvistä vihjeistä, sillä minun pitää ryhtyä harjoittelemaan vapaata tikkausta, mutta annetaan vuoden vaihtua...Minusta tikkausjälki näyttää hyvältä.

    VastaaPoista
  7. Hyvältä tuo näyttää minun silmiini. Vapaata tikkausta en osaa ollenkaan, pelkkää suoraa. Ompelen aina maalarinteipin kanssa. Sitä kun voi siirrellä aika monta kertaa ennen kuin liima loppuu...ja suoraa syntyy:)

    VastaaPoista
  8. Haastava tehtävä! Ihan mallikkaalta nuo rivit ainakin kuvasta näyttää! Kiva nähdä mitä tulee!

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!