Purkuhommia

Pää on ollut toista viikkoa pensaassa eikä tilkkuiluun ole ollut aikaa kuin ajatuksissa. Mustikoita, vaapukoita ja herukoita napsiessa talteen ehtii kyllä suunnitella vaikka millaisia tilkkutöitä - odottakaahan vain valmista! Sitä voi kyllä ihan oikeasti joutua odottamaankin.

Jotain yksikertaista käsityötä täytyy kuitekin vähän harrastaa, sellaista, missä ei juuri tarvitse ajatella mitään. Vaatekaapissa ison tilan vienyt, yhden kerran käytössä ollut iso villaviitta sai purkutuomion. Olen neulonut sen vajaa kymmenen vuotta sitten työpaikkani ollessa kylmässä ja vetoisessa talossa. Käytännössä vaate osoittautui kuitenkin hankalaksi enkä oppinut sitä käyttämään. En kyllä paljon harjoitellutkaan. Ei muuta kuin langoiksi takaisin.

On oikeastaan aika hurjaa, että purkaminen sujuu paljon nopeammin kuin tekeminen. Tämä ei taida kyllä koskea tilkkutöitä.

 

Purin langat ensin kerälle ja sitten kieputtelin kikkarat säikeet vyyhdeille, että sain ne kasteltua ja mutkat oiottua.

Kevyessä kesätuulessa Uuden tietosanakirjan painavat sanat pitivät vyyhdit paikoillaan.

Reilu kilo seiskaveikkaa on taas käytössä! Ja vaatekaapissa iso kolo - mitähän siihen keksisi tilalle?

Punaista

Kun ajattelen joitakin ihmisiä, minulle tulee usein mieleen joku väri, mikä kuvaa heitä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkä värisiä vaatteita he käyttävät, minkä värisessä talossa asuvat tai autolla ajavat. Ystäväni, jonka olen tuntenut yli 40 vuotta, ja jonka lapsen kummi olen, ja joka on minun lapseni kummi, täytti pyöreitä. Hän on energinen, aikaansaapa ja iloinen - siis ilmiselvä punainen. Lahjusten väriä ei tarvinnut miettiä yhtään.

Tämä on maatuskakassi. Kassin sisään pakkasin Birmingham-pussukan (selitys Birminghamille löytyy täältä) ja pienen kukkaron. Tyhjää tilaa täytin mm. jalkojenhoitotuotteilla.

Pussukan tein kahden tuuman tilkuista ja pinnan tikkaisin "puolikkailla" katedraalinikkunoilla. Piti tehdä kokonaiset, mutta kun olin toisen suunnan tikannut, tuntui, että pienessä tilkussa tulee ahdasta, jos tikkaan toisenkin suunnan. Ja niin jätin sen näin.

Pikkukukkaron tein kukkakankaasta, koska ystäväni pihalla on aivan mahdottoman paljon kukkia.

Kuvasin tuotoksia juuri ennen juhliin lähtöä, joten esim.sisuskuvat jäi kiireessä ottamatta. mutta sisukset on kaikissa, punaista sielläkin. Kassissa on tasku ja avainlenkki, pussukassa tasku, mutta ei avainlenkkiä. Kukkakukkaroon kätkin lilassa purkissa oleva huulirasvan,kun ei löytynyt punaisessa purkissa olevaa.

Nyt on tämän kesän aikataulutetut tilkkutyöt tehty. Pitäisiköhän vähän marjastaakin välillä, sorsat riemuitsevat oman pihan mustikkamättäillä niin, että jäämme kohta itse ilman marjoja. Ja käyttävät rontit laituriamme vessanaan - (en osannut kiukkuiselle murinalle tehdä hymiötä)

Kukkatarhurin pussukka

Pääsin iloisen naisjoukon kanssa tutustumaan Kukkaiselämää-blogin Satun puutarhaan. Kukkia ei sieltä puuttunut! Oli minulla kamerakin mukana, mutta kuvien ottaminen unohtui kukkamäärää ihmetellessä ja ihaillessa. Satun blogissa on paljon kuvia, käykäähän kurkistamassa. Kuvat eivät tietenkään kerro kaikkea,  mutta aika paljon kuitenkin.

Sain kunnian tehdä viemiset - Kukkatarhurin pussukka tietenkin! Iloisen kirjavaa tuli. Noukin kukkakankaita,  puita, lintuja ja linnunpönttöjä, sandaalitkin mahtuivat mukaan. Mitat jäi tietysti ottamatta, korkeus varmaan parinkymmenen sentin luokkaa, pohjan leveys kymmenisen senttiä.

Tätä oli todella kiva tehdä!

4570 g

Ei, sukuumme ei ole syntynyt potraa poikaa tai tormakkaa tyttöä, eikä edes uutta nelijalkaista perheenjäsentä. Vaaka näytti 4570 g, kun huitaisin sille Britannian lomamatkalta ostamani kankaat. Ei siis pitänyt ostaa yhtään. Mutta kun...

Ensin löytyi Liverpoolista Abakhanin kangaskauppa. Ihan vahingossa, melkein hotellimme nurkalta. Ale menossa. Tarpeeksi monen kangaspakan päässä lappu - 70%. Alekankaita ihan liiaksikin. Lähtöhinnat joko vähän päälle tai alle £10. Brexit vielä vähän avitti asiaa.

Kassalla oli vielä arpajaiset lisäalennuksista. Sukasta piti nostaa yksi nappi. Napin väri ratkaisi lisäalennuksen määträn. Jos sai kultaisen, sai kaikki ilmaiseksi. Sain sinisen. Olikohan koko sukassa edes kultaista nappia? 

Ostosten teko oli turvallista. Ladon oven kokoinen vartija vahti kaupantekoamme muutaman metrin päässä koko kaupassa olomme ajan aina ulko-ovelle asti. Ei sentään kadulle enää lähtenyt. Kantoavulle olisi ollut kyllä käyttöä. Ajatteli kai, että hulluja ulkomaalaisia. Tiedä, mitä vielä keksivät.

Poimin kangaspinosta näytille ehdottomat lempparini paremmin näytille. Nämä kaksi kangasta ovat jakavat ykkössijan.

Ilman liloja en kangasostoksista selviä.

Kävimme vain liikkeen ensimmäisessä kerroksessa, toiseen en enää uskaltanut mennä. Kangaskaupasta menimme laukkukauppaan ostamaan uuden lentolaukun, että saamme kankaat kotiinkin.

Livepoolista Chesteriin, ja kesken leppoisan kanaalinreunakävelyn näkyi jotakin tuttua! Toinen Abakhan! Ja samat alennukset. Tämä ei ollut ihan niin iso kuin Liverpoolissa, mutta ihan riittävä. Paljon erilaisia ompelutarvikkeita ja lankoja. 

D-insinööri innostui Abakhan kakkosessa karttakankaasta, sitä mitattiin hänen työhuoneensa sohvatyynyjen päällisiksi (432 g!). Lammaskangas on itselleni matkamuistokangas, näimme Pohjois-Walesissa niin paljon lampaita etten ole nähnyt missään. Nämä ovat paksua puuvillaa. Lampaat päätyvät todennäköisesti kassiin. Chesterissä nostin sukasta punaisen napin, -10%. Olisikohan kannattanut tehdä vielä muutama  ostoskeikka, alennusprosentit kun olivat noususuunnassa.
 

Chesterin upeasta katedraalista löytyi tilkkutyö!

  

Yksityiskohtakuvat otettu kännykkäkameralla, pahoittelen huonoa laatua.

 

Vielä viimeiseksi kuva katedraalin lattiasta. Selvä tilkkutyömalli!