Kettusia kasseissa

Karjalaiset kuulemma kysyvät vastaantulijalta, mist sie tuut, mihi sie meet ja mitä siul on kassis? Vastaan vain nyt tuohon viimeiseen, kettusia on kassissa. Jopa kahdessa. 

 Toivottiin kahta kettukassia, ja minähän tein. Kummassakin on toivomuksen mukaan kettu vain toisella puolella.

Kassissa on Eurokankaan kovikehuopa jäykisteenä, keltaiset ja oranssit vuorit (unohtui kuvata), sisätasku ja avaimille lenksu.  Kokoa on n. 35 x 35 cm, pohja n. 10 cm. Ketuilla oli kiire maailmalle, siksi kuvaaminenkin jäi vähän hätäiseksi.

Kurssipaljastukset

Nyt on kaikki Mäntyharjun kansalaisopiston tilkkukurssit tältä kesältä päättyneet (jo reilu viikko sitten) ja voin paljastaa kurssituotokseni. Tuntuu aika vähältä, vain neljä työtä. Olenkohan vähän pettynyt määrälliseen kurssisuoritukseeni?

Japanilainen pussukka oli ensimmäinen työni kurssilla. Pääsin kurssille vasta maanantai-iltana, ja kun halusin päästä nopeasti hommiin käsiksi, tekaisin sukkelasti yksinkertaisen tilkkupinnan japanilaista pussukkaa varten. 

Halusin pussukasta korkean pitkille puteleille, samalla mallilla voi tietenkin tehdä juuri sen mallisen pussukan, kun itse tarvitsee. 

Pohja laskostuu sivukappaleiden väliin, tyhjänä pussukka on käytännössä litteä. Korkeus on 25 cm, leveys 22 cm ja pohjasta löytyy leveyttä 8 cm. Tukena on ohut vanu (pohjaan ei voi laittaa kovin jäykkää tukea), mutta sivuihin laitoin lisäksi Eurokankaan huopakovikkeen.

Kynien kanssa tuhersin puolitoista päivää. Ei niin, että ne olivat tuottaneet suurta tuskaa, vaan niiden tekemiseen jäi koukkuun. Ope-Sannalla oli kynäteemalla malli penaaliin ja reppuun, kurssitottelemattona tein kassin. Taustakankaaksi löytyi omasta varastostani lempimustani, jossa on erivärisiä pienen pieniä pilkkuja. Tätä kassia todella tykkäsin tehdä! Ja taitaa näkyä lopputuloksessakin (kuka sen kissan hännän jne)  Kassiin laitoin punotut valmissangat.

Tukimateriaali on Ullakasta joskus koekäyttöön ostamani laminoitu vaanhtomuovi, joka oli todella hyvä ratkaisu tähän. Tikatessani kassin kynien välistä ylös asti, tikkausten välit jäivät nätisti pullukaksi. Ei ehkä olisi onnistunut niin hyvin tavallisella vanulla. Kassin leveys yläreunasta mitattuna 39 cm ja korkeus 38 cm. Pohjan leveys on leveimmältä kohdaltaan 13 cm, pohja on erillisenä kappaleena ommeltu soikio. Pohjaan olisi voinut laittaa tukevamman tukimateriaalin, pohja vähän "putoaa". Aion testata päällitikkauksen ompelemista pohjan reunaan (jos viitsin).

Tämä kassi on mieluisin kurssilta valmistunut työ!

Olin ensimmäinen, joka kurssilla teki orvokkikranssin. Jälkeeni muutkin rohkenivat, vaikka siinä ei mitään erikoista ollutkaan. Monta erikokoista palaa joutui kyllä leikkaamaan, mutta ompelu sujui, kun palat oli oikeankokoiset. Taustakankaaksi olin napannut varastoistani vaalean kankaan haalean liloilla pikkukukilla. Kangas uhkasi loppua kesken, niin jouduin tekemään keskelle vielä yhden orvokin. Taustakankaan osalta keskellä oleva orvokkiblokki on todellinen tilkkublokki. Taustakangasta jäi tähteeksi pari olematonta suirua. Tämä odottaa vielä tikkausta, batiikkipeitto tukkii edelleen tikkausjonon. Koko on n. 60 x 60 cm.

Tähtiblokkeja ehdin kurssilla tehdä noin kaksi kolmasosaa tarvittavista, loput ompelin kotona. Ohje on valmille kaitaleille, mutta leikkasin itse kaitaleet, koska halusin pienentää kangasvarastoani. No, ei se paljon pienentynyt, yhden vaalean turkoosin ostin kurssikaupasta vielä lisäksi. Nopea ja helppo blokkimalli. Yhden blokin valmis koko  n. 30x 30 cm, tilkkupinnan koko nyt 148 x 184 cm valkoisella reunuksella täydennettynä. Tämä jäi tähän vaiheeseen, kun jäin miettimään, laitanko vielä turkoosia lisäreunukseksi. Kahta turkoosin sävyä löytyy vielä reunuksen verran. Peiton kokoa ei tarvisisi välttämättä kasvattaa, mutta jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan. Kantin aion tehdä tähteeksi jääneistä kaitaleista "scrapina", riittäisikö se "sulkemaan" pinnan?

Kesäompeluni ovat varsin sääriiippuvaista. Kun paistaa, olen pihalla, kun sataa, ompelen. Millä tahdilla nämä keskentekoiset etenevät, sen tietää ehkä parhaiten Ilmatieteen laitos.

Kurssikurkistuksia

Olin kesäkuun toisella viikolla Mäntyharjun kansalaisopiston järjestämällä tilkkutyökurssilla, opettajana touhusi Sanna Paranko. Todellakin touhusi, tai oli touhunnut ennen kurssia, kun ohjeiden määrä oli taas sellainen, ettei mitään mahdollisuutta ommella kaikkea. Se ei kyllä ollut tarkoituskaan, vaan reilussa ohjeiden määrässä oli jokaiselle tarjolla jotakin kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.

Muutamia kurkistuksia aikaansaannoksiini, todellakin kurkistuksia, sillä tällä viikolla on vielä kolmas ja viimeinen kurssi, ja Sannan pyynnöstä lopulliset paljastukset tehdään vasta sen jälkeen.

Pääsin aloittamaan kurssia työesteiden takia vasta maanantaina illansuussa. Lilat ruudut oli lämmittelytyö, jotta pääsin kunnolla vauhtiin. Muut kurssilaiset olivat siihen mennessä tehneet jo vaikka mitä.

Tiistaiaamuna aloittelin kynähommilla, tämän työn kanssa puuhastelin vielä keskiviikkonakin.

Orvokkityön ohjeen saimme jo tiistaina, mutta olin  vasta keskiviikkoiltapäivällä ensimmäinen joka siihen tarttui. Jälkeeni orvokkeja sitten alkoi kukkia enemmänkin. 

Tähtiä monet tekivät valmiiksi leikatuista kaitaleista. Olin kuitenkin raahannut Mäntyharjulle ison osan kangasvarastoani, joten leikkasin kaitaleet itse omista kankaista. Vähän piti kyllä hankkia täydennystä turkooseihin kurssilla olleesta kangaskaupasta. 

Kaksi ensimmäistä työtä, ruudut ja kynät, ovat ihan valmiita. Orvokit ja tähdet odottavat vielä tikkausta. Batiikkipeitto jumittaa Ison Pfaffin neulan alla. Etenee kyllä koko ajan - vauhti on suhteessa sadepäivien määrään. Eikä sitä makuuhuoneen seinääkään ole vielä maalattu, vanha tapetti kun ei mitenkään istu uuden peiton kanssa.