Mukaan tarttuneita

Pienellä kotimaisella maanmittauskierroksella Keski-Suomessa ja pohjoisella Pirkanmaalla oli tilkkusilmä kohtalaisen avoin. Mukaan tarttui kaikenlaisia tuliaisia. Menomatkalla poikkesin Mikkelin Korunapissa tikkauslankoja ostamassa, ja siellä oli kaikki kankaat - 30 %. D-insinööri poistui tässä vaiheessa kaupasta ulos ja sain shoppailla ihan rauhassa :D  Kangaspakkoja oli hyllyillä kahdessa rivissä, mutta en edes uskaltanut kaivella takimmaisia, eturivistäkin löytyi ihan kiitettävästi mieleisiä. Miten se menikään: Kankaita ei ole koskaan liikaa! Etenkin lankarullakangas on mielestäni aivan ihanaa. Kunpa vain raaskisin käyttää näitä...

Jyväskylän Suomalaisen alakerrasta D-imsinööri bongasi todellisen alen, kaikista alennetuista kirjoista vielä -40%. Mukaan lähti kolme kassillista kirjoja, mukana myös yksi tilkkukirja (kun ei ollut muita kuin tämä yksi!). Kirjan mallit eivät sellaisenaan saaneet sydäntä lyömään kovin kiihkeään tahtiin, mutta hyödynnettäviä pikkuideoita kuitenkin, vajaalla viidella eurolla. Ja niin kuin Vilenin Sulo sanoi - kun sain halvalla ...

Killinkosken nauhatehtaan museo pursusi historiaa ja ihania, muistorikkaita, kuviollisia nauhoja, mutta valitettavasti vain museon puolella. Nauhapuodin tarjonta oli huomattavasti käytännöllisempää, kassinhihnamatskua (iso valkea kiekko, joka erottuu kuvassa aika huonosti, maksoi vajaa 7 euroa), vetoketjuja (euro/3 kpl), nyöriä kilotavarana (punainen pussi 45 senttiä). Nyt ei tarvitse enää laittaa tereiden sisään sälekaihtimien naruja. Alla oleva kappa on Killinkosken kirpparilta, ihan omaatuntoa rauhoittaakseni voin sanoa hankkineeni myös kierrätyskangasta. 

Näiden kuvien ottamisessa en ole kunnostautunut, paitsi viimeisen, kun piti saada kuvaaja kuvaan. Lomareissulta tarttui Keskimmäinen mukaan, ja hän halusi testata salamoitaan ja varjojaan. Tuloksena kymmenittäin kuvia, joista vain osa pääsee tässä julki.

Tilkkutie - silkkitie

Hupsista! Etsiskelin netistä tilkkukirjoja ja huomasin tietämättäni lainanneeni Kaffe Fassetin kirjan (alkuper. Quilt Road) nimen blogilleni.

Itselläni oli nimeä miettiessä mielessäni Silkkitie (engl. Silk Road), jolla tarkoitettiin yhteenliittyneitä (kuten tilkut!) kauppareittejä Aasiassa alkaen 300-luvulta eaa.

En tiennyt, että Fasset on myös ahkeroinut tilkkujen alueella, hänen neuleensa olivat minulle ennestään tuttuja . Fassetin kotisivuilta löytyi toinen toistaan upeampia tilkkutöitä. Kuvia klikkaamalla löytyi vielä uusia kuvia peitteistä. Värit niissä hehkuvat loisteliaina kuin hänen neuleissaankin.

Tilkkutieni historia

 Tilkkuilun tien alkutaipale on oikeastaan kolmenkymmenen vuoden takana. Työvälineinä sakset, mittanauha ja ompelukone. Materiaaleina ompelutöistä jääneet tilkut ja kierrätyskankaat, vanhat verhot, lakanat, farkut. Tuloksina peitteitä; pieniä vauvanpeittoja, päiväpeittoja lasten ja aikuisten sänkyihin.

Tilkut eivät olleet sakset-ja-mittanauha-menetelmällä aina ihan samankokoisia: opin venyttämään ja syöttämään ommellessa. Tuloksena tällä menetelmällä oli tietysti  enemmän ja vähemmän aaltoilevaa pintaa, joka kyllä käytössä mukautui ja muokkautui - ja näytti joskus jopa ihan hyvälle. Ensimmäinen omaan sänkyyni tekemä tilkkupeitto oli toiselta puolelta tehty sinisävyisistä tilkuista, toisella puolella hehkui vahva punainen. Se peitto käytettiin mm. lasten majaleikeissä siihen kuntoon, että monen paikkaamisen ja korjaamisen jälkeen se oli pakko siirtää tilkkupeittojen taivaaseen. Pari peittoa on lähtenyt kiertoon laitettujen lasten sänkyjen mukana.

Tikannut en ole vielä koskaan, jos ei yrityksiä lasketa. Nuorena käsin ompelu tuntui tuhraamiselta, eikä em. tekniikalla valmistuneet peitot suostuneet koskaan koneella tikkaamiseen.  Muutaman yrityksen tuloksena oli kummallinen ruttu, jota ei oikein peitoksi voinut kutsua, Ratkojalle oli töitä, ja luovuin suosiolla peitteiden tikkaamisesta.

Rantasaunamme vierasvuoteet tarvitsevat nyt päiväpeitot. Tilkkupeitot sopisivat muuhun sisustukseen. Materiaalia on nytkin omasta takaa: monet kesäjuhlat kokeneet orvokkikuvioiset pöytäliinat ja muutamat verhot.

Nyt haluan myös opetella tekemään blokkeja, aikaisemmat peittoni ovat olleet samankokoisista (?) tilkuista tehtyjä. Oli myös aika hankkia oikeat työvälineet. Nettikaupasta löysin "laadukkaan aloittelijan paketin". Nopeasti tulleessa paketissa oli leikkuualusta, viivain, leikkuri ja lehtiöllinen ruutupaperia. Paperille on varmaan joku hienompikin nimi, tässä vaiheessa eri muotoiset ruutuvaihtoehdot vaikuttavat liian monimutkaisille. Ompelukone on sama kuin ensimmäisiä peittoja tehdessä.

Nettikirjakaupasta löytyi tilkkutyökirja, jossa on "uusia työtapoja, innostavia ideoita". Takakannen mukaan "värikkäät tilkkutyöt herättävät ihastusta katsojassa ja iloa tekijässä. Mallit ovat helppoja ja nopeasti toteutettavia ja tarjoavat uusia vinkkejä muillekin kuin aloittelijoille." Nyt vain opiskelemaan ja peitettä suunnittelemaan!