Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kangasvaihto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kangasvaihto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Vaihdettuja kankaita

Killassamme vaihdeltiin alkuvuodesta kankaita. Minä sain ruskeassa kirjekuoressa heikosti kuviollista mustaa sekä valkopohjaista, jolla on mustia nuotteja. Värien kannalta lähtökohta  oli erinomainen, mutta ne nuotit, ne nuotit. Ihan lämpimikseni en kuitenkaan viitsi ommella, joten kankaille piti löytää käyttökelpoinen tarkoitus. Kaikenlaista turhaketta on huusholli pullollaan muutenkin, en kai tuhlaisi kankaitani sen kasan korottamiseen.


Nuotit kuuluivat mielestäni johonkin, joka liittyisi musiikkiin. Kai joku laulaa suihkussakin, mutta shampoopussukkaa en kankaistani kuitenkaan tekisi, eikä itselläni ollut tarvetta musiikkiaiheisesta käsityöstä. 

Pitkällisen harkinnan jälkeen tuotteeksi valikoitui kansio, johon voi kätke vaikka nuotteja tai viisujen sanoja. Punainen lisäkangas tuntui sopivimmalta, kansiossa voisi olla sisällä vaikka joululaulujakin.

Mietin kaikenlaisia ruudutuksia, tähtösiä ja ties minkälaisia tilkkuhommeleita. Mikään ei tuntunut omalta. Ruokakaupassa käydessäni selailin tilkkulehtiä, ja sieltä se hyppäsi silmille. Sohvatyyny, johon oli tehty nuottiavain punaisen sydämen päälle. Kun kaikki liikenevä raha pitää säästää kankaisiin,en halunnut tuhlata kymmentä euroa lehteen, vaan napsaisin lehden kuvasta kuvan itselleni. Se piti tehdä nopeasti ja vähän salaa,  myyjä kun vaani tulppaanipuskien takana tekemisiäni. 
Siitä kuvasta ei sitten juuri hyötyä ollut, oli niin epäselvä ja pimeä, että ihan hukkaan meni huonon  omantunnon poteminen kuvallisesta varkaudestani. Tai sitten se kuvan huonous johtui juuri siitä, että se oli hankittu vilunkipelillä. 


Nuottiavaimen mallin löysin netistä, se oli jonkun hautaustoimiston sivu, malli hautakiveen. Nuottiavain ja sydän on kiinnitetty liimaharsolla ja aplikoitu koneella kiinni. Ensimmäinen liimaharsoaplikaationi, ja onnistui aika hyvin, mutta se ei suinkaan saanut minua kiljumaan riemusta, että tätä haluan loppuelämäni tehdä. Voihan tätä joskus kokeilla, mutta ei ole minun juttuni. Nuottikangas on tikattu tiheästi pienillä koukeroilla, sydän avaimineen on jätetty vähän pullukaksi. Musta reuna ja tausta on tikattu kokonaan, jos tuosta blogini synkimmästä kuvasta mitään selvää saa. 


Nythän sitä voi laittaa vaikka lauluksi. Syytäkin on, opiskelijat on potkittu tänään kesälomille ja ammattiin valmistuneet maailmalle. Ja pahin stressi hyppäsi samalla olkapäältäni.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Palautetta nimipäiväkangasvaihdosta

Nimipäiväkangasvaihtokierros on päättynyt. Soilet saivat viimeisenä pakettinsa syyskuun alussa. Kangasvaihdon "emäntänä" toivoisin palautetta vaihdosta. Mikä toimi, mikä ei, mitä voisi mahdolliselle seuraavalla kierrokselle (?) muuttaa jne. Voisiko kangasvaihdon ideana olla joku muu kuin nimipäivä? 
Itselleni oli aikamoinen yllätys, että niin moni oli täyttänyt kirjekuorensa sovitun kankaan lisäksi kaikenlaisella muulla kivalla.
Maritalla oli hauska idea (ja aikamoinen haaste!) saamilleen kankaille. Hän oli ottanut lähettämistään kankaista samankokoiset palat itselleen talteen ja aikoo yhdistää annetut ja saadut kankaat. Jäämme odottelemaan mitä kaikista kankaista ajan kanssa oikein syntyy, niin Maritan kuin muidenkin.
Itse en ole vielä raaskinut käyttää yhtään palaa saamistani kankaista. Ne ovat edelleen oman pinonaan ihailtavina. 

Peitton tikkauksen välitöinä on syntynyt kehyskukkaroita.


Tilkkutien sähköpostiosoite on muuttunut, tiinatei(at)luukku.com täyttyi totaalisesti roskapostista, uusi osoite on tilkkutie(at)gmail.com (joku oli jo vienyt tiinatein)

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Hirsimökkiväkkärä vol. 2

Pari vuotta sitten tein itselleni hirsimökkiväkkäräkassin. Olen tykännyt niin kassista kuin sen  mallistakin, ja vaikka se onkin aika iso jokapäiväiseen käyttöön, se on ollut todella tarpeellinen ja kulkenut usein matkassa mukana. Kutsu ystävien uudelle mökille poiki uuden kassin huvilatuliaisiksi. Vähän meni keltaiset mössöksi riittämättömän kontrastin takia, mutta pirteä siitä tuli. (Sain keltaista silppukasaa aika paljon pienemmäksi!)


Toinen kylki: 


Vuorin yläosa on oranssia, mutta muuten tein vuorin vaaleasta raitakankaasta, sillä en pidä pimeistä kasseista. Toisella sivulla on tasku, jonka reunaan kiinnitin karbiinihaan vaikkapa mökkiavaimen kiinnittämistä varten. 


Kassin sisälle kätkin tarpeellisia mökkitavaroita, pyyhkeitä ja perinteistä saunasaippuaa.


Nimipäiväihanuudet jatkuivat vielä tälle viikolle näin kauniin kankaan merkeissä!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Ihan kuin olisi ollut sunnuntai...

Eipä ole aikoihin ollut niin riemukas nimipäivä kuin tänä vuonna. Pehmeitä kirjekuoria oli kerääntynyt pinoon jo ennen varsinaista juhlapäivää. mutta maltoin antaa niiden olla kiinni. Ja  mitä ihanuuksia niistä sitten paljastuikaan! Yritin ensin mahduttaa kaikki samaan kuvaan, mutta aina jäi jotain alimmaiseksi tai takarivin varjoon, siispä jokaisen kuoren sisältö omana kuvanaan.


Vaikka kangasvaihdon idea oli lähettää yksi fat quarter, niin kaikenlaista pientä kivaa oli eksynyt paketteihin kankaan lisäksi.


Nappeja, nauhoja, herkkuja, blokkiohjeita, pussukkakaavoja, ommeltavia merkkejä, jopa nimelläni kirjailtu patalappu ja valmis pussukka.


Oli hauska huomata, että jotkut olivat hyvin selvillä värimieltymyksistäni, jotkut tarjosivat haasteita tuleviin ompeluksiin mielenkiintoisilla väreillä tai kuvioinneilla. 


Mukava juttu oli se, että olen jo vähän aikaa katsellut ruosteenruskeita kankaita ajatuksena yhdistää sitä tummaan lilansiniseen, mutta niitä ei ole tullut aikaisemmin vastaan. 


 Ja nyt sain näitä ruosteen ruskeita kaksi kappalein!


Huomatkaa pussukan hauska idea: pieni avain vetoketjun vetimenä!


Postimerkitkin taisivat olla tarkkaan suunniteltuja. Kaikissa kuorissa oli erilaiset merkit - ja tosi hauskat ja kauniit.

Ystäväni Tilkkutaiturin Tytär oli perheineen juhlimassa kanssamme, hän oli ommellut minulle ison pussin erilaisten rullien tilkkukursseille kuljettamista varten . Sisällä oli jo valmiina kovikehuoparulla.
 

Kaikkien lahjusten availun jälkeen oli jo hirmuinen nälkä. Helpotusta asiaan löytyi ravintola Kippurasarvesta, joka ruokalistalla on yksi ainut ruokalaji, särä, yksi Suomen seitsemästä ihmeestä.


Tuntitolkulla uunissa hautunutta karitsanpaistia saa syödä niin paljon kuin vatsa vetää, ja päälle vielä makiaa soppaa. Tällainen hentoinen naisihminen täyttyy jo kahdesta annoksesta (ennätys on 13 annosta, mutta se EI ole minun nimissäni). Kuvut pinkeinä vyöryimme kotiin päiväkahville ja mansikkakakulle. Sitten vatsaa vajuttamaan ja kevyelle jaloittelulle satamaan tämän vuotista hiekkalinnaa tarkastamaan. Ja iltapalaksi vielä Satamatorilla vedyt

Kun ajoimme satamaan, ihmettelin tietöissä olevaa kaivurijoukkuetta, että mikä kiire tuolla hommalla on, että pitää sunnuntainakin tehdä töitä. Seurue ystävällisesti huomautti, ettei ole sunnuntai vaan arkipäivä ihan keskellä viikkoa. Mutta kun tuntui ihan sunnuntaille!


Muistaakseni Marle kirjoitti joku aika sitten, että hän laittaa valmiiksi saamansa työt sellaiseen paikkaan, jossa niitä voi katsella. Minulla on nyt tällainen pino katseltavana. En vielä malta purkaa sitä säilytykseen. Kiitokset kaikille ihanasta nimipäivästä!

PS: Tänään ei ole ollut kovin nälkäinen olo, on ollut ihan riittävää, kun olen syönyt silmilläni kauniita kankaita.

torstai 18. syyskuuta 2014

Lähtöä vajaa


Blogit vakoiltuna, kankaat valittuina, leikattuina, silitettyinä, pujotettuina kirjekuoriin, osoitteet kirjoitettuina, postimerkit liimattuina, kännykkään laitettu hälyt postituspäiviksi. Vain lähtöä vajaa. Ensimmäinen lähtee lokakuussa, alimmaiset kirjeet joutuvat odottamaan aika kauan. Vähintään yhtä jännittävää kuin jouluna. Tämä nimpparikangasvaihto.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Uutiset

Ensimmäiseksi tämän illan uutisissa kerron nimpparikangasvaihdosta. Vaihdon emäntänä olin yllättynyt vaihdon saamasta suosiosta. Vaihtoon ilmoittautui yhteensä 14 innokasta, minä täydensin joukon viiteentoista. Laitoin ilmoittautuneet nimipäiväjärjestyksessä listaan, ja listalla olijat ottivat luvun kahteen. Tämä oli ryhmäjaon perusta. Koska osallistujien määrä on pariton, arvoin pitkä-tikku -menetelmällä viimeiselle listassa olijalle ryhmän.

Mielenkiintoista oli nimipäivien painottuminen syksyyn, aika moni joutuu omia quartereitaan odottelemaan melkein vuoden. 

Olen juuri äsken laittanut osoitelistat sähköpostilla ryhmien jäsenille. Jos en ole osannut tulkita jonkun kommenttia kangasvaihtopostauksessa ilmoittautumiseksi, laita minulle sähköpostia, niin liitän sinut jompaan kumpaan ryhmään. Jos olet ilmoittautunut, mutta et ole saanut listaa, ilmoita siitäkin. 

Sen verran ovela kuvittelen olevani, etten laittanutkaan osoitelistaan blogien nimiä. Voi olla ihan hauska seurata, missä blogissa lahjaquarterisi putkahtaa esille. Hih!

Toivottavasti tästä tulee kaikille kivaa! 


Toinen uutinen liittyy edellisessä postauksessa esittelemääni tikkauskoneeseen. Aika monessa kommentissa kyseltiin koneen hintaa. Sain tänään ompelevalta ompelukonekauppiaaltani Marjalta koneen varmistetut hintatiedot. Kone ja pöytä maksavat yhteensä 4995 € ja tikintasaaja TruStitch 800 €. Maahantuojalta sain puolestaan tiedon, että kone on nähtävillä Seinäjoen Käsityömessuilla lokakuun alussa ja Tampereen Kädentaitomessuilla marraskuussa. 

Itse vielä veivasin uudelleen päätöstä, omistaako vai ei, mutta päädyin toistamiseen, etten omista - vielä. Ehkä joskus, mutta tähän elämän saumaan hankinta ei sovi. Kuvittelin konetta työhuoneeseeni, ja huomasin ajattelevani, että jos olen ostanut arvokkaan koneen, niin sillä on pakko ommellakin koko rahan edestä. Tekisikö se ihanasta ja voimaannuttavasta harrastuksesta velvollisuuden? En tiedä, mutta tässä elämäntilanteessa en sitä riskiä halua ottaa. Vaikka tuo masiina niin ihana onkin...

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Ne Muut Kankaat

Kiitos runsaista kommenteistanne edelliseen postaukseen! Ja isot lisäkiitokset innostuneesta vastaanotosta nimpparikangasvaihtoon! Ilmoittautuneita on niin paljon, että saamme (ainakin) kaksi ryhmää kokoon, mutta mukaan mahtuu vieläkin. Osalta ilmottautuneista sainkin jo osoitteet, loputkin voisivat laittaa sähköpostiini vinkkiä paikasta, mihin Posti-Patet voivat fat quarterit kiikuttaa.

Muutamassa kommentissa oli varsin aiheellinen kysymys, missä muut kankaani ovat. On myönnettävä, että laatikosto on ehkä brassailuväline tilkkukankaiden suhteen, mutta nautin itse tavattomasti kankaiden katselemisesta. Mutta muitakin kankaita on, vähän paremmin piilossa.


Parin viikon kaaos työhuoneessani, kun viikkailin brassailukankaita laatikoihin ja yritin saada jonkinlaista järkeä muihin kankaisiin.


Siivouspäivänä kaikki romppeet kasattuna sängylle pois lattialta.


Näissä koreissa, pappani tekemän sängyn alla ja sisareni virkkaaman pitsipeiton reunan takana ovat isot kankaat, orpo- ja kokeilublokit sekä pienehköt vanu- ja kovikehuopapalat (isot vanut ym. ovat käyttämättömässä saunassa lauteiden alla).


Makuuhuoneen komerosta löytyvät muovilaatikot, joissa yhdessä on palat (= joita ei voi enää viikata järjelliseen muotoon, mutta joista pystyy vielä leikkaamaan pienempiä paloja) ja toisessa pikkusilput pakattuina suurinpiirtein väreittäin minigrip-pusseihin. Isoissa laatikoissa alahyllyillä on epämääräisiä kankaita, vanhoja lakanoita, verhoja ym. kummallisuuksia. Ihan alimmassa  laatikossa majailevat pellavat, jotka ovat kotoisin Viipurin uskomattomasta pellavakaupasta, mutta jotka ovat jääneet odottelemaan aikoja parempia. Tästä laatikosta löysin kankaan alkuvuodesta Tilkkupäiville tekemääni sarafaaniin.

Maritta epäili, raaskinko käyttää brassailukankaitani ollenkaan. Itse asiassa tilanne on päinvastoin. Nyt kun näen kerralla, mitä minulla on, tiedän, ettei varasto heti kuivu kokoon. 

Kvilttaaja ehdotti joidenkin laatikoiden auki pitämistä; yritetty on, mutta laatikosto on oven pielessä ja paikka on sen verran ahdas, että käsivarressani on muutama reippaan kokoinen mustelma, kun olen kolhinut itseäni avoimen laatikon kulmaan.

HUOM! Kuvat on otettu juuri siivoamisen ja kankaiden järjestelyn jälkeen. Seuraava projekti, ja hups - tuo järjestys on tiessään. En todellakaan ole jatkuvasti näin järjestelmällinen, ;D

torstai 21. elokuuta 2014

Kankaiden uusi koti ja kangasvaihto

Kankaani ovat muuttaneet kesällä kunnostamaani laatikostoon. Neljätoista pientä laatikkoa vetivät kaikki normaalikokoiset (= suurin osa puolen metrin pätkiä, mukana lyhyempiä ja pitempiä) kankaani, enemmänkin olisi mahtunut. 
 

Ylähyllylle sain sijoitettua laajan miniompelukonekokoelmani (2 kpl), Ystävyys-pystin ja muffinssi-neulatyynyn.


Kankaat jouduin viikkaamaan uudelleen, sillä aikaisempi viikkauskoko ei sopinut laatikoihin.  Tämä homma sitten kesti ja kesti. Työhuoneeni on muistuttanut enemmän kaatopaikkaa kuin midinetin säntillistä ompelimoa. Säilöin aikaisemmin kankaita Ikean muovilaatikoissa, ja  mylläyksessä löytyikin aika monta sellaista kangasta, mitä en muistanut olevan olemassakaan. Nyt näen helposti, mitä minulla on.


Kankaita peratessani syntyi ajatus: Nimipäiväkangasvaihto. Luin joltain jenkkisivuilta kangasvaihdosta, jossa lähetettiin fat quartereita vaihtoryhmän jäsenille synttärilahjoiksi. Kun meillä suomalaisilla on nimipäivät, hyödynnetään niitä. Haastan siis lukijani nimipäiväkangasvaihtoon seuraavin raamein
- voin hallinnoida vaihtoa, eli halukkaat voivat ilmoittautua minulle
- kuvittelisin, että max. 8 jäsentä ryhmässä olisi sopiva koko
- ryhmän jäsenet sitoutuvat lähettämään jokaiselle ryhmän jäsenelle fat quarter* kokoisen kangaspalan nimipäivälahjaksi, ja että kangas on  laadultaan sellainen, jonka itsekin ottaisit vastaan
-  voimme aluksi sopia vuoden vaihtojaksosta, katsotaan sitten haluammeko jatkaa

Käytännön toimia
- voit ilmoittautua kommentoimalla tähän postaukseen, mutta laita lisäksi osoitteesi minulle sähköpostilla tiinatei(at)luukku.com,
- kun ryhmän verran vaihtokumppaneita on kasassa, laitan sähköpostilla jokaiselle ryhmän jäsenelle muiden ryhmäläisten osoitteet
- toistemme osoitteisiin ja muihin henkilökohtaisiin tietoihin suhtaudumme luottamuksellisesti ja yksityisyyttä kunnioittaen
- jokainen  huolehtii tämän jälkeen itse siitä, että vaihtokumppani saa kankaanpalansa nimipäiväksi
- jos nimipäivääsi ei ole almanakassa, ilmoita, milloin vietät sitä
- jos innostuneita on enemmän, voimme muodostaa toisenkin (kolmannenkin jne) ryhmän. Yhden ryhmän kokoa ei liene järkevää kasvattaa kovin suureksi, ettei tästä lystiksi tarkoitetusta jutusta tulisi rasitetta.
- vaihto voidaan käynnistää lokakuun alusta, ilmoittautumiset 1.9. mennessä

Jos sinulla on parempia ehdotuksia toteuttamisesta, otan niitä mielelläni vastaan. Raameja voidaan tarkentaa tarpeen mukaan. Nyt jännittää kamalasti, lähteekö kukaan tähän mukaan? 

Testasin melko tavallisen paksuisella kankaalla: C5-kokoinen (ns. puolen arkin ) kirjekuori + fat quarter = 48 g, postimaksu ykkösluokassa 1 €, kakkosessa 0.90 €
50-100 g kirje ykkösluokassa 1,40€, kakkosessa 1,20 €

* fat quarter 18 x 22 tuumaa eli n. 46 x 55 cm