Pari viikkoa on mennyt epämääräiseen räpeltämiseen eikä oikein mitään valmista ole syntynyt. Kaivoin projektikorista sinne hautautuneen batiikkipeiton blokkeja suunnitteluseinälle, että edes näyttäisi siltä, että jotain on tekeillä. Itsepetosta.
Jotkut näyttävät aloittavan tilkkutyöt parisängyn päiväpeitteestä,
minulla se ei meinaa valmistua millään. Olenkohan tähän ihan kyllästynyt
sitten, kun joskus saan sen valmiiksi.
Keskeneräisen pussukan aihio odottaa tikkaamista ja kasaan
ompelemista. Tekele jumittui pöydälle, kun se ei osaa päättää, minkä vetoketjun
haluaa yläreunaansa.
Kaikista
keskeneräisistä viritelmistä huolimatta pölläyttelinkin pölyjä ompeluaiheisista kankaista. Syntyisiköhän näistä jotain pahimpaan
ompelun tuskaan?
Reilu viikko sitten vietin ihan kokonaisen viikonlopun Tallinnassa. Kuvittelin, että voisin käydä siellä ilman Karnaluksissa poikkeamista. Ei onnistunut, ei sitten millään. Oranssia ompelulankaa ja koneen neuloja menin ostamaan. Ompelulangan muistin, neulat unohdin. Ei hirveästi kuitenkaan harmittanut, ihan vähän muutakin löytyi neuloja korvaamaan.