Tilkkuiloa silpuista

Onpas huonosti silitetty...

Olin viikonloppuna Päivölässä Sanna Parankon tilkkusilppukurssilla. Kurssi toteutui pienellä (6) osanottajamäärällä, kiitos Päivölän rehtorin. Melkein autokuormallinen silppuja matkasi Etelä-Karjalasta Pirkanmaalle perjantai-iltapäivän ruuhkassa.

Ohjeita oli taas Sannan tapaan vaikka viikoksi. Perjantai-iltana aloitin sulkablokilla, niitä valmistui kaksi. Seuraavaksi leikkasin pohjakappaleet tohveleihin (kuvia muiden tekemistä löytyy esim. Tilkuista totta -blogista). Tikkasinkin pohjakappaleet aamua varten valmiiksi, ja siihen pisteeseen ne sitten jäivätkin. Aamulla saimme heksagonblokin ohjeet - ja tohvelit unohtuivat tyystin. (Siihen ehkä vaikutti vähän se, että olin hölmöyksissäni valinnut mustan (!!) kankaan tohveleiden sisäpohjiksi, kun en jostain syystä tajunnut, että juuri tuo kangas jää näkyviin ainakin silloin, kun tohvelit ovat kauniisti rinnakkain sängyn vierellä. Minusta pohjat olivat niin tylsät, että tossukat oli aika helppo unohtaa.)

Loppuaika kurssista menikin sitten näiden blokkien kanssa Jos olisin ollut kiltti ja kuuliainen oppilas, olisin Sannan etukäteisohjeen mukaan lajitellut silput värin mukaan ja silittänyt ne jo kotona, olisin varmaan ehtinyt tehdä näitä muutaman enemmän. Mutta kun en millään ehtinyt, niin lajittelu ja siistiminen jäivät Päivölään. Jatkan näitä varmaan vähän kerrallaan sen mukaan, minkä värisiä silppuja kertyy. 

Ihan kaikkia silppuja en saanut tuhottua, kotimatkalla niitä oli edelleen melkein autokuorma. Mutta kivaa oli, ja blogiystäväkin sai kasvot ja uusia tilkkuystävyyksiä syntyi. 

Kiitos mukavasta seurasta, tilkkusilppukaverit!

Ja kaikille muille tervemenoa kursseille,

 siellä virkistyy, dementia ehkäistyy, saa naururyppyjä ja lisää tilkkuiluvuosia!

Kettukassi ja kettukassi

Sain entiseltä naapuriltani kassillisen rottinkisia kassinsankoja ja nappeja. Sovimme, että teen hänelle jotain korvaukseksi. Olin niin tyytyväinen aikaisemmin tekemiini mustiin kettukasseihin, että turvauduin vanhaan konstiin.

Edelliset kassit tikkasin mustalla langalla, nyt rohkaistuin oranssiin lankaan. Kauempaa katsottuna pinta näyttää edelleen melko mustalle. Nyt kun katson kuvasta kassia, olisin voinut tikata myös vihreällä ikäänkuin jatkaakseni heinikkoa. Mutta se on nyt oranssi. Ehkä sitten seuraavaan. Kassi on molemmin puoli samanlainen. Leveys yläreunasta mitattuna 42 cm, korkeus 36 cm ja pohjan leveys 11 cm. Päällikankaan ja vuorin välissä on kovikehuopa ja sisuksissa on yksi tasku.

 

Mustan kassin kaveriksi syntyi värikäs kettukassi. Tämä pakkaan mustan kassin sisään pienelle 2-vuotiaalle. Kun nuorimmaisemme, tytär, syntyi kahden pojan jälkeen, tämän naapurimme äiti, jota en edes kunnolla tuntenut, toi vauvalle pienet vaaleanpunaiset potkupöksyt. Tällä kassilla toteutetaan samaa kuviota, entisen naapurini tyttären tytär saa tämän kassin.  

 Kassin toisella puolella ei ole kettua vaan värikkäitä tilkkuja. Kassin sangat tein valmiista tukevasta puuvillanauhasta, jonka ompelin keskikohdistaan kaksinkerroin, on pienen käden helpompi ottaa sangasta kiinni. Kassin leveys yläreunasta 29 cm, korkeus samoin 29 cm ja pohjan leveys 8 cm. 

 Kassin tikkasin oranssilla langalla ja lehtikuvioin. 

Nyt on taas kassikiintiö vähäksi aikaa täysi. Vuorossa tikkaamista ja kokonaan uuden vauvanpeiton aloitus. 

Onnneksi illat pimenevät ja pihatyöt vähenevät,,,

Välipalaksi ihan jotain muuta

Oikean käden etusormeni leikattiin maanantaina eikä käsitöiden tekeminen onnistu vähään aikaan. Siivoilin joutessani vasemmalla kädellä läppärini tiedostoja ja löysin kuvakansion, joka oli jäänyt ihan unohduksiin. Jostain blogista olin napannut haasteen, en enää edes muista mistä, jossa ideana oli vastata kysymyksiin kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä.  Kuvasin nimet tuolloin ja rajasin kuvatkin valmiiksi, mutta sitten ne unohtuivat.

Tässä siis, tilkkuilua (sanan varsin laaaaajassa merkityksessä) kirjan nimillä - ja leikkimielellä:

1. Oletko mies vai nainen?

2. Kuvaile itseäsi

 3. Mitä elämä sinulle merkitsee?

4. Kuinka voit?

5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi

6. Mihin haluaisit matkustaa?

7. Kuvaile parasta ystävääsi

8. Mikä on lempivärisi?

9. MIllainen sää on nyt?

10. Mkä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?

11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi?

12. Millainen on parisuhteesi?

13. Mitä pelkäät? 

14. Päivän mietelause?

15. Minkä neuvon haluaisit antaa?

16. Miten haluaisit kuolla?

Halukkaat saavat tarttua haasteeseen!

Viimeinen tikki...

... on ommeltu!

 Maaliskuussa 2015 alkuun polkaistu batiikkipeitto on vihdoin valmis. 

Välillä odottelin lisäkankaita, välillä työ seisoi muuten vain muka tärkeämpien ompelusten kiilatessa ohitse.

Mutta nyt voi jo tuulettaa, sillä valmista on!

Pitää kai ryhtyä aamuisin petaamaan, kun on kerran päiväpeitto!

Kun vielä saisin makuuhuoneen seinään vedettyä uuden värin, uusi peitto kun ei yhtään tykkää vanhasta tapetista!