Sivut

lauantai 16. helmikuuta 2019

Nappeja ja namusia

Vietin helmikuun toisen viikonlopun Hartolassa Itä-Hämeen opistossa tilkkukurssilla. Enkä ole koskaan lähtenyt kurssille niin pienellä kangasvarastolla kuin nyt.  Reilu puolikas kestokassillista oli kangasta mukana ja sillä pärjäsin. Pakkaamista auttoi Parankon Sannan kurssikirje, josta valitsin jo kotona, mitä aion tehdä ja heittelin kankaita kassiin sen mukaan. Myönnettävä on, että nakkasin sinne  vielä "kaiken varalta"-nipun päälle, eihän sitä koskaan tiedä, mitä eksyy tekemään. 


Hartolassa kokonaan valmistunut työ oli nappipussukka. Tämä värien rakastaja otti mukaansa grafiitinharmaata pellavaa, vaikka kotona olisi ollut valita aika monta muutakin väriä? Miten paljon kivemmalta tämä näyttäisi vaikka puolukan punaisena tai voimakkaana lilana? 


Olin jo menossa nappikauppaan, kun muistin, että minulla on laatikollinen (=1056 kpl) pahvisissa nappilistoissa kiinni olevia nappeja. Kaikki valkoisia. Ei oikein innostanut, mutta nyt oli ajan tarpeen kaupita tavara. Onneksi sain laatikon sisällöstä jaettua aika ison osan kurssikavereille!


Miten lie tähän pussukkaan kasautunut sellaisia materiaaleja, joista eivät oikein ole sytyttäneet tekemisen riemuun, niin kuin tuo monivärinen tikkauslanka? Onneksi Sanna keksi, että nappien ompelussa voisi käyttää eri värisiä lankoja. Ja kun tikkauslanka oli tricolorin väreissä, samoilla väreillä menin nappien ompelussakin. Ja pussukassa on ensimmäiset koskaan koneella ompelemani napit! Ensimmäisen ompelin melkein silmät kiinni, kun hirvitti, että neula osuu nappiin ja paukkuu poikki. Niin ei käynyt, ja nyt on ihan uusi taito hallussa!


Pussukan toiselle puolelle on tikattu vahvistetulla suoralla ompeleella samanlaista vinoruudukkoa kuin on nappiosastossakin. 

Pussukka on iso, leveys on 38 cm, korkeus 26 cm ja pohjan leveys 11 cm. Mikään lentomatkapussukka tämä ei ole, napit ovat kai jotain vanhaa kestomateriaalia ja tosi painavia. Pussukan paino on melkein kaksinkertainen napittomaan, tilkkupuuvillasta valmistettuun pussukkaan verrattuna.


Karkkiblokilla aloitin ensimmäisenä kurssi-iltana, tein nappipussukan väliin ja sitten kokosin blokit pieneksi peittopinnaksi. Olin ensin jättämässä blokkien kasaamisen kotiin, koska ajattelin laittavani yksivärisen välikaitaleen. Karkit kuitenkin polttelivat, ja nappeja ommellessani keksin, että voin ainakin testata karkkikangaskaitaleita väleihinkin. Vain reunat jäivät sitten kotiin tehtäviksi, kun mukana ei ollut riittävän suurta määrää sopivaa kangasta.


Ja nämä kankaat ovat juuri niitä, jotka nakkasin kassin päälle varoiksi. Muutama vuosi sitten lahjaksi saamani kankaat ovat nyt tässä namusina. 


Sähköiskun saaneen kissan ehdi aloittaa Hartolassa, viimeistelin sen heti maanantaina kurssin jälkeen. Ihan hirveästi en mallista innostunut, mutta halusin muistutella mieleeni paperiompelutaitoa Add-a-Quarter -viivaimen avulla. Joku kumma kupru kissan toiseen suupieleen tuli, mutta talttui onneksi painehöyryllä. Eikä tämä katti sitten hullumpi olekaan, ja tälle on jatkosuunnitelma olemassa.

Porukassa ompelu on aina kivaa, niin oli nytkin. 
Kotiinkin pääsin kurssin jälkeen, vaikka sunnuntaina lähdön hetkellä kurssipaikan piha oli pehmennyt sellaiseksi sohjoksi, ettei ainakaan minun kaksivetoisellani ollut mitään asiaa oven eteen. Tavarat oli vietävä kantaen reilun sadan metrin päässä olevalle autolle. 
Onneksi niitä kankaita ei ollut kuin yhdessä kassissa ja nappilaatikonkin paino oli vajunut reilusti tulotilanteeseen verrattuna.  

16 kommenttia:

  1. Aivan nappijuttu tuo nappipussukka. Monivärinen lanka pääsee oikeuksiinsa ja harjoittelit todella olan takaa nappien kiinnittämistä ompelukoneella hienoin lopputuloksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Monivärinen lanka menee usein hukkaan kirjavalla pinnalla, yksivärisellä se todella toimii parhaiten.

      Poista
  2. Onpas teillä ollut mukavia ideoita kurssilla:) ja ahkerana olet ollut kun noin paljon kivaa olet saanut aikaiseksi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma! Ja osaa kurssin ohjeista en edes ehtinyt aloittaa.

      Poista
  3. Hienoja töitä kurssilta. Ylijäämänapeille on kiva käyttökohde. Karkkiblokki on herkullinen ja voi tuota kissaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena! Kissa on kyllä aika kurjassa jamassa...

      Poista
  4. Ihailin jo Tampereen messuilla Sannan omaa pussukkaa ja tämä sinun teos on ihan yhtä upea. Vaihtuvanvärisiä tikkauslankoja löytyy täältäkin, en oikein tykkää niistä, mutta tummaan pintaa koristetikkaus voisi menetellä. Namu on niin namu, mitä siitä muta voisi sanoa, kankaatkin täydelliset. Kissa on tosi järkky, se on saanut pitkän ja vahvan sähköiskun tai ehkä osuman jostain lamauttimesta. Hupaisa tyyppi joka tapauksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marle! En ole vielä ratkaissut, mitä pussukkaan kätken, reissupussukaksi se on turhan iso ja painava. Sukankudin kyllä mahtuisi sinne ihan hyvin..

      Poista
  5. Hieno pussukka ja siinä tuli opeteltua napinompelua oikein urakalla:) Karkkipeitto on aivan ihana namu! Kissa näyttää todella sähäkältä kaverilta. Yhdessä tekeminen on niin kivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkureppu! Kurssien eräs tärkein juttu uusien oppien ohella on yhteisöllisyys!

      Poista
  6. Tosi kiva nappipusukka. Tuo idea on ihan piristävä. Mutta yliveto on kissablokki. Aivan ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Vekki! Kissa hakee vielä paikkaansa, mutta ehkä joku tuon pelästyneen vielä rauhoittaa :D

      Poista
  7. Moni värinen lanka on hyvä efekti. Tässä olisikin idea johon saisi nappivarastoa kulumaan.
    Kurssi on minullakin pitkästä aikaa tiedossa Lohjalle, kivaa :)

    VastaaPoista
  8. Ovatkohan napit posliinisia, painosta päätellen...?
    Ihana pussukka, tykkään - ja kaikista muista myös.
    Oi, miten olisikaan ilo ehtiä taas kursseilemaan! Ehkä sitten taas 5 vuoden päästä...

    VastaaPoista
  9. Nice post.Keep sharing. Thanks for sharing.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!