Sivut

torstai 23. heinäkuuta 2015

Ihan kuin olisi ollut sunnuntai...

Eipä ole aikoihin ollut niin riemukas nimipäivä kuin tänä vuonna. Pehmeitä kirjekuoria oli kerääntynyt pinoon jo ennen varsinaista juhlapäivää. mutta maltoin antaa niiden olla kiinni. Ja  mitä ihanuuksia niistä sitten paljastuikaan! Yritin ensin mahduttaa kaikki samaan kuvaan, mutta aina jäi jotain alimmaiseksi tai takarivin varjoon, siispä jokaisen kuoren sisältö omana kuvanaan.


Vaikka kangasvaihdon idea oli lähettää yksi fat quarter, niin kaikenlaista pientä kivaa oli eksynyt paketteihin kankaan lisäksi.


Nappeja, nauhoja, herkkuja, blokkiohjeita, pussukkakaavoja, ommeltavia merkkejä, jopa nimelläni kirjailtu patalappu ja valmis pussukka.


Oli hauska huomata, että jotkut olivat hyvin selvillä värimieltymyksistäni, jotkut tarjosivat haasteita tuleviin ompeluksiin mielenkiintoisilla väreillä tai kuvioinneilla. 


Mukava juttu oli se, että olen jo vähän aikaa katsellut ruosteenruskeita kankaita ajatuksena yhdistää sitä tummaan lilansiniseen, mutta niitä ei ole tullut aikaisemmin vastaan. 


 Ja nyt sain näitä ruosteen ruskeita kaksi kappalein!


Huomatkaa pussukan hauska idea: pieni avain vetoketjun vetimenä!


Postimerkitkin taisivat olla tarkkaan suunniteltuja. Kaikissa kuorissa oli erilaiset merkit - ja tosi hauskat ja kauniit.

Ystäväni Tilkkutaiturin Tytär oli perheineen juhlimassa kanssamme, hän oli ommellut minulle ison pussin erilaisten rullien tilkkukursseille kuljettamista varten . Sisällä oli jo valmiina kovikehuoparulla.
 

Kaikkien lahjusten availun jälkeen oli jo hirmuinen nälkä. Helpotusta asiaan löytyi ravintola Kippurasarvesta, joka ruokalistalla on yksi ainut ruokalaji, särä, yksi Suomen seitsemästä ihmeestä.


Tuntitolkulla uunissa hautunutta karitsanpaistia saa syödä niin paljon kuin vatsa vetää, ja päälle vielä makiaa soppaa. Tällainen hentoinen naisihminen täyttyy jo kahdesta annoksesta (ennätys on 13 annosta, mutta se EI ole minun nimissäni). Kuvut pinkeinä vyöryimme kotiin päiväkahville ja mansikkakakulle. Sitten vatsaa vajuttamaan ja kevyelle jaloittelulle satamaan tämän vuotista hiekkalinnaa tarkastamaan. Ja iltapalaksi vielä Satamatorilla vedyt

Kun ajoimme satamaan, ihmettelin tietöissä olevaa kaivurijoukkuetta, että mikä kiire tuolla hommalla on, että pitää sunnuntainakin tehdä töitä. Seurue ystävällisesti huomautti, ettei ole sunnuntai vaan arkipäivä ihan keskellä viikkoa. Mutta kun tuntui ihan sunnuntaille!


Muistaakseni Marle kirjoitti joku aika sitten, että hän laittaa valmiiksi saamansa työt sellaiseen paikkaan, jossa niitä voi katsella. Minulla on nyt tällainen pino katseltavana. En vielä malta purkaa sitä säilytykseen. Kiitokset kaikille ihanasta nimipäivästä!

PS: Tänään ei ole ollut kovin nälkäinen olo, on ollut ihan riittävää, kun olen syönyt silmilläni kauniita kankaita.

15 kommenttia:

  1. Olipas mukava kuulla, että pväsi sujui noin mukavissa merkeissä :)

    VastaaPoista
  2. Onnea nimipäivälle. Hienot lahjukset oot saanut.

    VastaaPoista
  3. Myöhästyneet nimipäiväonnittelut! Kylläpä kangasvaihtokaverit ovat panostaneet lahjoihin! Ihan tuli huono omatunto, kun itse laittelin kuoriin pelkän fättärin ja ehkä tilkkupaloja mukaan.

    VastaaPoista
  4. Mukavia paketteja olet saanut sinäkin.
    Minäkin olin ihan täpinöissäni maaliskuussa kun hain kirjekuoret postilaatikosta ja vielä enenmmän kun avasin ne:) Pidin kankaita ym. pitkään näkyvillä ja katselin niitä aina ohi kulkiessa:)

    VastaaPoista
  5. Upeaa, että nimpparivaihto meni noin hienosti. Ja tietenkin onnittelut näin jälkikäteen. Olen kalenteritön. joten en tiedä nimipäivistä mitään. Sinäkin ilmeisesti harjoittelet kalenterittomuutta, kun viikonpäivät pääsevät tuollalailla karkaamaan.

    VastaaPoista
  6. Voi kun jännä avata tuommosia paketteja! Kivoja juttuja on lähetelty. Onnea myöhässä...

    VastaaPoista
  7. Onnittelut näin jälkikäteen nimpparipäivän johdosta! Kivat ja kauniit lahjat oletkin saanut:)

    VastaaPoista
  8. Onnea minunkin puolesta. Aivan ihana idea nimipäiville!!! Kyllä noita kelpaa ihaillakin.

    VastaaPoista
  9. Vielä myöhäiset onnittelut! Hyvin ymmärrän onnenleijailusi. On se niin hauskaa että kangaspalat voivat sillai ilahduttaa :)

    VastaaPoista
  10. Pirskatti, eikö mun kuori tullut perille (ilman niitä postimerkkejä)? :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, mehän ollaankin eri ryhmissä. Säikähdin ihan kamalasti, että olen taas tyrinyt :-D

      Poista
    2. Eli siis myöhästyneet onnittelut!!!

      Poista
  11. Paras nimipäivä oli minullakin silloin viime lokakuussa ;) Kiitos sinulle, että ideoit ja toteutit tämän vaihdon! Minulla on vieläkin saamani kankaat pinossa ompeluhuoneen hyllyllä, josta voin niitä ihailla...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!