Sivut

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Tunnustus - neuleufoni

Tilkkutöissä saan aika usein työt valmiiksi, joskus hitaammalla, joskus nopeammalla aikataululla. Tietääkseni (?) minulla ei tällä hetkellä ole yhtään sellaista kesken olevaa tilkkutyötä, jolla ei olisi vakavasti otettavaa suunnitelmaa valmistua. 

Neuleiden kanssa en ole yhtä tavoitteellinen. Tykkään tolkuttomasti neuloa, se on iltaisin ainoa keino katsoa haluamani telkkariohjelmat loppuun nukahtamatta. Mutta neulomiseen se sitten jääkin. Viimeistelemättömiä neulemyttyjä löytyy. Pääsiäisen urakaksi otin laittaa niitä edes vähän eteenpäin kohti valmistumista. 


Koska pääsiäisvieraita ei ollut tulossa, levitin  pingotusalustat eteiseen, jossa niille on sopiva kolo. Kaikki neulomukset eivät kuitenkaan mahtuneet kerralla alustoille, kahdessä erässä ehdin pingottaa, yksi erä on vielä käsittelemättä. Dropsin Fabelista neulotun Sweet Victoria-villatakin kappaleen saivat ekan vuoron muutaman sukkaparin kanssa.


Toisella kierroksella Schachenmayrin Ombrè Lacesta neulottu huivi (ohje lankavalmistajan, sain lankaliikkeestä) ja taas sukkia.  Huivia en pingottanut sanan varsinaisessa merkityksessä, kastelin ja asettelin muotoonsa.




Nyt pitäisi sitten villatakki ommella kasaan ja neuloa nappilistat, lupaan tehdä sen tämän vuoden loppuun mennessä :D


Tämä kasa odottaa vielä käsittelyvuoroaan. Päällimmäinen, räsymaton näköinen huivi menee ehkä seuraavaksi pingotettavaksi, sen alla oleva Nurmilintu purkuun, valitsin malliin liian tuhdin langan. Alimmainen, Veera Välimäen suunnittelema Colour Affection-huivi menee purkuun, oli kiva malli, mutta ei kuitenkaan kolahtanut valmiina. Saanpahan puikotella jatkossakin, kun näistä vapautuu lankoja.

15 kommenttia:

  1. Olet kovasti ahkeroinut! En ikinä voisi kuvitella purkavani jotain huvia, jonka olisin vaivoin saanut tehtyä! Ihan melekin järjetön ajatuskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järki on välillä aika kaukana touhuistani :D

      Poista
  2. Ahkera neuloja! Kuvissa nuo purkuun menevät näyttävät kivoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena, kivoilta ehkänäytävät, mutta kun ei vaan tunnu omilta. Riittääpä neulomista, kun laitan nuo uusiksi :D

      Poista
  3. Kauniita neuleita. Iso homma noiden viimeistelemisessä, mutta sitten onkin monta kivaa neuletta käytettävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun pääsisin pian siihen käyttövaiheeseen :D

      Poista
  4. Sinähän olet neulonut aivan mielettömän määrän! Asiaa ymmärtämättä voisi kuvitella, että tämä lopputyöstäminen veisi vähemmän aikaa - ilman sitäkään neuleista ei kuitenkaan tule valmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on aika pitkän ajan kuluessa tehty :D

      Poista
  5. Onnittelut,olet oikea neulekone.Viimeistely taitaa olla jokaisen neulojan kompastuskivi mutta hyvin olet hantrannut asian.Neuleet ovat kauniita ja turhaan purat,kyllä sille löytyy käyttöä.Kiitos kirjavihjeestä,on ollut kiva selailla ja pakkohan siitä on jotain yritettävä käyttää tikkauksissa.

    VastaaPoista
  6. Viimeistelyt on kyllä joskus melkoisen haastavia, mutta valmiin työn käyttöönotto on mieluisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se käyttöönotto jo häämöttää...

      Poista
  7. Kaikki aikanaan, sanoi joku. Hienoja tulee, kunhan taas ryhdyt. Tuon huivin reuna on tosi nätti ja yritän vähän vakoilla, miten sen olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lohduttavista sanoista :D Huivin toiseksi viimeisellä kerroksella ennen rimpsua on neulottu kaksi s yhteen, langankierto (=reikärivi), seuraava kerros oikein. Sitten on jokaisesta silmukasta kolme silmukkaa (1 o, lk, 1 o). Sitten näillä on neulottu 3 o 3 n.

      Poista
  8. Voi voi miten tutulta kuulostaa! Ihanan lohduttavaa että joku toinenkin neuloo ja purkaa ja neuloo... ja juuri niin, televisiota katsellessa. Sukat on melkein ainoita jotka valmistuu helposti, paitsi siis ne varpaista aloitetut :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!