Sivut

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Näyttelyreissu

Kyllä Lappeenrannastakin käy Vaasassa tilkkunäyttelyssä, eikä mennyt kuin 20 tuntia koko reissuun. Aamulla lähtö 5.30, kaverin kyytiin Utista, Lahden kiltalaisten matkaan Lahdesta ja hyvin ehdittiin. Matkalla poikettiin Tilkkuvirtojen Makasiininäyttelyssäkin. 
Näyttelykuvia on ollut blogeissa ja facebookissa, joten olen ottamistani kuvista poiminut vain muutaman parhaiten mieleen jääneen ja omaa silmää miellyttäneet työt. 


Tilkkuvirrat-näyttelyssä oli kaunis neljän (toivottavasti muistin määrän oikein) sarja Mustarastaiden Krakova, tekijänä  Raija Manninen.Töissä oli sama lintuteema, mutta eri värisin taustoin. Todella viehättävät pienet työt.


 Vaasan näyttelyssä yksi lempitöitäni oli Irina Maluykovan The Sun and The Moon. New York Beauty - blokkeja oli mielestäni käytetty kivalla, luovalla tavalla ja tikkaus oli upeaa. En yleensä innostu kovin tämän tyyppisistä töistä, mutta tämä oli kaunis. Harmi vain, että kuvastani tuli epätarkka.


Tämä Kerttu Vihantan Round Robin toivotti näyttelyvieraat tervetulleeksi heti kättelyssä. En ole ruskeiden sävyjen ystävä, mutta sinisen olen, ja tässä nämä kaksi väriä kohtasivat sulassa sovussa. En erityisesti riehaannu myöskään sampler-tyyppisistä töistä, mutta tämän peiton samplerit hoksasin vasta kotona valokuvista. Vaikka on paljon erilaisia blokkeja, yleisilme on todella rauhallinen. 

Yayoi Kusaman inspiroima Virpi Tuomivaaran Kusaman saappaissa kolahti oikein kunnolla. Itse en tämän kaltaista työtä varmaan koskaan tekisi, enkä osaisikaan, mutta tässä oli joku juttu, mikä vetosi. Silppulaatikkoa on saatu vähän tyhjennettyä, ja lopputulos on ihana väri-ilottelu. 


Oma näyttelytyöni Karkulainen kuvattuna kotilaiturilla. Nimen taustan olen kertonut aikaisemmassa postauksessa, omalta paikaltaan karkuun lähteneestä neliöstä, jonka huomasin vasta siinä vaiheessa kun karkulaisen yläpuolinen osa oli tikattu. En purkanut, jätin karkulaisen uudelle paikalleen. 
Kuulin kahden näyttelyvieraan keskustelun peittoni äärellä. Heidän mielestään virhe oli tahallaan tehty, eikä siis virhe ollenkaan. En oikaissut. 
Ja opin sen, ettei kovin painavia sanoja kannata kovin suureen ääneen lausua, tekijä saattaa olla kuulolla. :D

On myönnettävä, että pikkuisen reissukrapulaa sairastin seuraavana päivänä, kotona olin puoli kaksi aamuyöllä ja viimeiset 68 km ajoin itse hirviä peläten. Mutta en nähnyt yhtään. Onneksi.

16 kommenttia:

  1. Tosi reipas olit, kun sieltä saakka kävit vasiten näyttelyssä, päiväseltään!!! Itse olen Vaasassa parastaikaa ja olen täällä yön vanhaksi. Katson jotain muutakin kuin näyttelyn, vaikka kaikki muu tietysti kalpenee sen rinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva reissu, onneksi oli seuraavana päivänä mahdollisuus tasoitella. Paljon olisi Vaasassa ollut muutakin katsottavaa, olen varmaan yhden kerran käynyt aikaisemmin joskus vuosia sitten, mutta turistikierroksen teen joskus toisen kerran.

      Poista
  2. Lappeenrannan likka on kovin ehtiväistä sorttia. Mahtava suoritus. Näyttelyissä kannattaa pitää suut supussa. On se hassua, että legenda siitä, että tehdään tahallaan virhe työhön, tuntuu elävän sitkeässä. Luin hiljakkoin amerikkalaisen jutun siitä, että se on pelkkää satua. Harmi, kun en pistänyt talteen. Kivat poiminnat teit näyttelyistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, matka-apuja tuli tilkkukaverilta ja Lahden killalta, en muuten olisi lähtenyt. Omaa ajomatkaa jäi tuo 2x68 km. Hyviä juttuja voisi näyttelyissä enemmänkin kehuskella ja vaikka vähän suurempaankin ääneen, ja toivoa, että tekijä on kuulolla, mutta muuten todellakin kannattaa olla varovainen.

      Poista
  3. Oikein kauniita kaikki ja varsinkin sinun työsi. Mukavia tuollaiset reissut vaikka selkeästi uuvuttavia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija! Hauskaa oli, ja maksoi vaivan ja väsymyksen :D

      Poista
  4. Aikamoisen retken teit, tuohon ei ihan jokatyttö pystykään. Kivat työt on jäänyt mieleesi. Irina ja Virpi ovat molemmat kiltakaveteita ja työt ovat olleet killassa nähtävinä. Mustarastas-työ on kiinnostava. Hauska sattumus tuo kuulemasi keskustelu karkulaisesta.

    VastaaPoista
  5. Oli siinä matkaa ja varmasti uuvuttavaa, mutta usein mukava matkaseura ja matkantarkoitus korvaavat siihen nähdyn vaivan ja onneksi sait huilailla seuraavana päivänä! Hyvät poiminnat näyttelytöistä, kaikki ovat oikein kauniita!

    VastaaPoista
  6. Mustarastaat ovat viehättäviä, samoin muut bongaamasi työt. Olen itsekin joutunut sivusta kuulemaan kommentteja eli ääneen pitäisi lausua vain myönteisiä asioita. Kiva, että ei osunut hirviä kohdalle.

    VastaaPoista
  7. Mukavat poiminnat näkemistäsi töistä - kannattaa tosiaan pitää suunsa supussa eikä suotta "hämmentää" soppaa :)

    VastaaPoista
  8. Kaikki työt siellä ovat niin upeita ja taidolla tehtyjä, vihreänä niitä katselen täällä teidän kävijöiden blogeissa.

    VastaaPoista
  9. Ensimmäisen kuvan pieni työ on kompakti koko, kun nykyasunnoissa on vähän seinätilaa ja vanhoissa asunnoissa seinät täynnä =D
    Upeita töitä nähtävillä, Karkulainenkin.

    VastaaPoista
  10. Oi kuin kauniita töitä olet löytänyt kuviisi.Kiitos sinulle kun jaksoit vielä laittaa blogiisi nähtäville.Kyllä olet aikamoisen urakan tehnyt matkan suhteen,mutta mitäpä ei kestäisi hyvän asian puolesta.

    VastaaPoista
  11. Te vasta reippaita olitte! Hienoa tiimityötä ajosuorituksena! Että osuitkin paikalle kuulemaan arvioita - olisit puuttunut puheeseen niin ehkä olisivat oppineet jotain hekin. Työ on kaunis ja "karkulainen" niin liikuttavan viattoman näköinen :)

    VastaaPoista
  12. Hieno näyttely oli. Ihana turkoosi sinun viimeisen päälle tehdyssä työssä. Minä kyllä uskoin täysin tarinasi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!