Sivut

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Aika kansiin

 Mäntyharjun kurssilla viime kesänä aloittamani repun kolme kappaletta ovat roikkuneet suunnitteluseinälläni heinäkuusta alkaen. Jotenkin kyllä arvasin jo reppua aloittaessani, ettei siitä ikinä ehkä reppua tule, kun en oikein ole reppuhenkilö. Mutta halusin opetella ainakin twist-blokin tekemisen, ja ajattelin, että kappaleet löytävät kyllä paikkansa. 


Ja niin kävi jo yhdelle kappaleelle. Siitä tuli kannet tulevan vuoden kalenteriin. Koko oli aika sopiva, pienet kaitaleet jouduin molempiin päihin ompelemaan. Valmiin kappaleen jatkamisessa oli haasteena se, ettei tummaa lilaa taustakangasta ollut jäljellä kuin pienet palaset ja yksi vähän pitempi kaitale. Ja vaikka penkasin koko kangasvarastoni läpi, ei sitä löytynyt enempää. Siksi jouduin vähän säveltelemään. 

Ja taas turkoosi on kuvassa jotain muuta kuin luonnossa :(
Nämä ovat ehkä viidennet tai kuudennet kannet, jotka olen tehnyt. Kaikki aikaisemmat olen tikannut flanellille, joten pinta on ollut melko tasainen ja sileä. Nyt päätin kokeilla vanua. Silitin ohuen vanun tilkkupintaan ja sen alapuolelle jouduin laittamaan vielä "vuorikankaan", koska pelkäsim vanun hiulautuvan käytössä olemattomiin. Tikkasin yksinkertaisesti ommelsaumoja pitkin. 
Luulen, että tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi vanukokeiluksi. Vaikka pinta ei olekaan kovin pullukka, tykkään enemmän sileästä pinnasta.  


Kalenteri sujahtaa näppärästi kannen sisäpuolella oleviin taskuihin. 
Tai niin luulin. 
Käytin ommellessani mittana viime vuoden kalenteria, joka oli joutunut luopumaan koltustaan, kun tämän vuotinen peri vaatetuksen siltä. Täysin valmista kantta ryhdyin sitten pukemaan ensi vuoden allakalle. Eipä mahtunut, tulevan kannet eivät olleetkaan saman kokoiset, vaan puolisen senttiä  korkeussuunnassa suuremmat. Leveyssuuntaa en päässyt edes kokeilemaan, koska kannet eivät mahtuneet taskuihin. Pieni kauhunhetki ehti jo yllättää, hiki kohosi otsalle ja pulssi alkoi takoa reippaita lukemia. Verenpainekin ehkä ehti kohota. 

Onneksi kannet ovat irtotavaraa, ja allakan sisukset olivat pysyneet samankokoisina. Siispä viime vuotinen kalenteri kuoriutui nahkakorsetistaan ja luovutti sen tulevalle, 
kansia vaihtamalla ongelma ratkesi. 


Takakannen reunassa on hoikka tasku, johon mahtuu kaksi solakkaa kynää vierekkäin, lyijy ja muste sulassa sovussa. 



 Yhden kehyskukkaron tein pitkästä aikaa työkaverin toiveesta. Siihen käytin lempimustaa kangasta, jossa on pienen pieniä eri värisiä pilkkuja. Olen ostanut tätä kangasta aikanaan ainakin kahteen otteeseen Soilin käsityötarvikkeesta, viimeisellä ostokerralla taisin viedä pakan lopun, kun olin tähän  niin ihastunut. Vielä sitä vähän on, harkiten käytän ennen kuin loppuu. 

Olen potenut jo ainakin kuukauden ärhäkkää jännetuppitulehdusta vasemmassa  kädessä. Kummallista, koska en ole vasuri, enkä tiedä tehneeni mitään erityistä vasemmalla kädellä.  Neulepuikot on olleet koskemattomina viikkotolkulla ja ompelupuuhissakin olen pärjännyt vain pienten töiden kanssa. Siksi Ruotsalainen postikortti odottaa vieläkin tikkaamista, koska en pysty sitä nyt neulan alla pyörittelemään. Mutta se on levällään työhuoneessani, joten voin ainkin ihailla sen värejä.

12 kommenttia:

  1. Huippuhieno kalenterin päällinen!! Kyllä on kehyskukkarossasin kiva kangas:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Tuo pistekangas on ollut aika monikäyttöistä, sopii moneen eikä ole ihan mustaa.

      Poista
  2. Vaikeuksien kautta voittoon!Ovela temppu vaihtaa uudet kannet vanhoihin. Hienot kannet tuli, mutta en osaa hahmottaa, minkä kokoinen tuo kalenteri on. Ja nuo sakset, ne tosi ihanat. Jännetupin tulehdus on tosi ikävä ja pitkäveteinen sairaus. Ja etenkin just nyt, kun olisi kaikkea tärkeää hommaa, mihin tarvitaan molempia käsiä! Paranemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marle! Joskus pitää temppuilla :D Ostin sakset viime kesänä Tallinnasta Telliskiven jostain puodista. Ei niillä ole leikattu vielä mitään, mutta ovat niin kauniit. Kalenterin kannet on saman kokoiset kuin kettukannet, n. 16 x 22 cm.

      Poista
  3. Kauniit kannet olet ommellut. Minulla on korkkikangasta odottamassa kansiprojektia. Vasen käsi rasittuu paikallaan olemisesta ja samanaikaisesta, pitkäkestoisesta puristusotteesta. Tee kylmähoito 2 tunnin välein, vaikka se tuntuukin epämukavalta. Hyvä rannetuki myös auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena, neuvoista, noilla konsteilla on menty, lisäksi tulehduskipulääkettä kuurina. Jään odottelemaan korkkikansiasi, siinä voisi olla ideaa seuraavaksi vuodeksi.

      Poista
  4. Voi kuinka ihanat kannet! Varmasti ilo aukoa niitä vuoden varrella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä kun firma tarjoaa kalenterit, niin kaikilla on samanlaiset. Palaverien jälkeen sitten koitetaan huolehtia, ettei kaverin kalenteri lähde oman sijasta mukaan. Nyt tunnistan omani niiden mustakantisten joukosta :D

      Poista
  5. Tosi kauniit kannet ja upea korjausliike! Pilkullinen kangas on superhienoa, edelleen. Malttia tarvitaan käden kanssa - kyllä ne työt odottaa. Jaksamista hoitoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkkuilo! Minustakin tuo musta on kauneinta mustaa, etenkin kun en ole juurikaan mustan ystävä. Malttia on harjoitettu jo monta viikkoa....

      Poista
  6. Taas luovuus peliin, Tiinatei! Hyvin ratkaisit, vaikka mokomat olivat suurentaneet kalenterin kantta!

    Käsi haluaa nyt ihan ilmeisesti sinun pitävän lepotauon ompelemisesta. Sallineeko se joulupuuhien tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirpa! Ompelemisesta käsi ei ole suuttunut, koska pystyn siinä pitämään ranteen asennon suorana ja olen tehnyt vain pieniä töitä. Mutta puikkoihin en ole tarttunut ainakaan kuuteen viikkoon...

      Poista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!