Sivut

lauantai 1. joulukuuta 2018

Kettu juoksi...

... ei yli järven, vaikka sekin olisi jo mahdollista, vaan kalenterin kanteen. Työkaveri, jonka sukunimi yhdistyy tähän punaturkkiseen pitkähäntään, toivoi kalenterin kansia kettuteemalla. Fancy Forestin (design Elisabeth Hartman) kettu syntyy melkein jo ulkomuistista, niin monta olen niitä tehnyt. Kansikuvatytöksi tai -pojaksi kettu olikin juuri sopivan kokoinen.


Ensin ajattelin jättää ketun kasvot tikkaamatta, mutta naama vaikutti niin veltostuneelta tikatun taustakankaan vieressä, joten repolainen sai muutaman viirun kiinteyttämään hipiäänsä. Sisukset unohtui kuvata, mutta takakannen reunassa on tasku, johon mahtuu kaksi hoikkaa kynää rinnakkain. 


Takakansi näytti niin autioilta, joten laitoin sinne pienen palan kettukangasta. Nämähän voisivat olla vaikka kansikuvatytön/-pojan kavereita tai jonossa olevia kosijoita. Ja joku lankahärpäkekin ehti kuvaan mukaan :(


Ruotsalaisesta postikortista yli jääneet kankaat olen jemmannut ihan erikseen muista kankaista, koska en halua niiden katoavan muiden jäännöspalojen joukkoon. Ystävälle synttärilahjaksi puursin pussukan. Leikkasin kahden tuuman neliöitä, joita sitten ompelin täysin satunnaisessa järjestyksessä tilkkupinnaksi. Pohjan tein yhdestä kankaasta. 


Toisesta kyljestä näyttää tulleen hiukan vaaleampi, lienen tuhlannut voimakkaamman väriset tilkut ensimmäisessä sivussa. Tilkkupinnan alla on ohut, silitettävä vanu ja huopakovike. Tikkasin vaalean harmaalla langalla saumaan, tai ainakin yritin.

Pohja on tikattu ihan suoralla ompeleella. Kun määrittelin kulmien paikkoja, tikkauksesta olikin yllättäen iso apu, kun sovitin kulman kolmanteen viivaan, ne tulivat varmasti molemmilla puolilla samaan kohtaan. Aina oppii jotain uutta!


Sivusaumoja ommellessa tähtäsin pohjan saumat kohdakkain. Muista saumoista ajattelin, että menköön miten menevät. Yllätys olikin suuri, että osuivatkin kohdalleen. Viistoan pussukkakappaleita yläreunasta kapeammiksi, että pussukka valmiina näyttäisi edestäpäin suurinpiirtein suorakaiteelta. Siksi epäilin, ettei sivusaumoissa saumat osuisi kohdakkain.  Mutta ei viistoaminen näyttänyt juuri vaikuttavan. 

 Strategiset mitat: Korkeus 21  cm, leveys 28 cm ja pohjan leveys 10 cm. Sisällä on yksi tasku. Sisään pakkasin jalkasuolaa ja -voidetta. 
Vähän aikaa mietin, raaskinko luopua tästä?

22 kommenttia:

  1. Voi miten kivoja ovat molemmat ja mukavalla ajatuksella tehtyä. Tykkään molemmista kyllä kovasti!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma! Niin minäkin tykkään ja omat kalenterin kannet taitavat olla seuraavaksi ompelulistalla :D

      Poista
  2. Harmoninen kokonaisuus. Mietin, mistä se johtuu, mutta sitten huomasin, että kaikki kankaat ovat yksivärisiä. Vaikuttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena! Uskalsin sekoitella hyvin erivärisiä kankaita, koska opin Ruotsalaisesta postikortista, että ne jopa voivat näyttää hyvälle yhdessä.

      Poista
  3. Tosi kauniit kettu-kannet ja miten ihanan värikäs pussukka. :) Kivoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIitos, Pipo-otus! Kiva, kun vierailit blogissani, tervetuloa toistekin!

      Poista
  4. Kyllä tämä on ihana! Hauskaa tarinointia vielä kaupan päälle, kiitos Leena. Uskon, että on ollut hieman luopumisen tuskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marle! On tosi kiva, kun saan jotainihan valmiiksikin asti. Vähän kirpaisi pussukasta luopuminen, etenkin kun kuulun pussukoiden suhteen Suutarin Lapset ry:hyn.

      Poista
  5. Hyvä, ettei kettu jäänyt tikkaamattomaksi lepruksi! Upea ruutupussukka! Olisin pitänyt kyllä itse... 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiina! Juu, kyllä viirut naamassa on paremmat kuin roikkuvat posket :D

      Poista
  6. Nuo yksiväriset kankaat ovat ihanat ja kaikki mitä teet niistä on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kvilttaaja! Tykkään kyllä näiden yksiväristen selkeydestä, vaikka en kuviollisia hyljeksikään.

      Poista
  7. Kyllä on kettu komea kansissa! Ja yksväriset ovat niin superraikkaita paloja - jostain sinun täytyy taikoa itsellesikin! Menee saumat ja ompeleet aivan millilleen kohdalleen - näiden saajat oppii liian hyvälle, luulevat että se on ihan helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkuilo! Kyllä kai pitää jo itsellekin ommella, oma matkapussukkani on todella karmea.

      Poista
  8. Tulipa ketusta hyvän näköiset kannet!
    Pussukka on kyllä aivan ihana, raikas ja kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkureppu! Kettu mahtui juuri sopivasti Vega-kalenterin kansiksi.

      Poista
  9. Ihania kaikki. Tuo väri-ilottelu on niin upea, rakastan värejä.

    VastaaPoista
  10. Ihailen viitseliäisyyttäsi ja taitoasi näitä katsoessani - kaunista jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tesa! Etenkin näin pimeimpään aikaan kaipaan värejä.

      Poista
  11. Kyllä on mainiot lahjat, iloiset ja värikkäät!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!