Kurssikurkistuksia

Olin kesäkuun toisella viikolla Mäntyharjun kansalaisopiston järjestämällä tilkkutyökurssilla, opettajana touhusi Sanna Paranko. Todellakin touhusi, tai oli touhunnut ennen kurssia, kun ohjeiden määrä oli taas sellainen, ettei mitään mahdollisuutta ommella kaikkea. Se ei kyllä ollut tarkoituskaan, vaan reilussa ohjeiden määrässä oli jokaiselle tarjolla jotakin kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.

Muutamia kurkistuksia aikaansaannoksiini, todellakin kurkistuksia, sillä tällä viikolla on vielä kolmas ja viimeinen kurssi, ja Sannan pyynnöstä lopulliset paljastukset tehdään vasta sen jälkeen.

Pääsin aloittamaan kurssia työesteiden takia vasta maanantaina illansuussa. Lilat ruudut oli lämmittelytyö, jotta pääsin kunnolla vauhtiin. Muut kurssilaiset olivat siihen mennessä tehneet jo vaikka mitä.

Tiistaiaamuna aloittelin kynähommilla, tämän työn kanssa puuhastelin vielä keskiviikkonakin.

Orvokkityön ohjeen saimme jo tiistaina, mutta olin  vasta keskiviikkoiltapäivällä ensimmäinen joka siihen tarttui. Jälkeeni orvokkeja sitten alkoi kukkia enemmänkin. 

Tähtiä monet tekivät valmiiksi leikatuista kaitaleista. Olin kuitenkin raahannut Mäntyharjulle ison osan kangasvarastoani, joten leikkasin kaitaleet itse omista kankaista. Vähän piti kyllä hankkia täydennystä turkooseihin kurssilla olleesta kangaskaupasta. 

Kaksi ensimmäistä työtä, ruudut ja kynät, ovat ihan valmiita. Orvokit ja tähdet odottavat vielä tikkausta. Batiikkipeitto jumittaa Ison Pfaffin neulan alla. Etenee kyllä koko ajan - vauhti on suhteessa sadepäivien määrään. Eikä sitä makuuhuoneen seinääkään ole vielä maalattu, vanha tapetti kun ei mitenkään istu uuden peiton kanssa.