Birminghamin terveisiä

Pisin koskaan pitämäni blogitauko päättyy nyt. Kesä on ollut niin täynnä tilkkuilua tärkeämpiä asioita, mutta onneksi blogi on malttanut kiltisti odottaa.

Reilu kolme vuotta sitten päätimme tilkkuystäväni kanssa, että 2019 lähdemme Birminghamin tilkkufestareille. Aloitimme matkakassan kerryttämisen laittamalla euron päivässä säästöön. Minulla oli kummallinen kukkamaljakko säästöpossuna, jonne kuukausittain pudottelin sen kuukauden säästösumman talteen. Oli aika kiva potti vaasissa, kun matkasta alkoi tulla oikeasti totta.

Yan Liu: Infinity. Mielestäni kaunein työ näkemistäni

 Matka oli monessakin suhteessa unohtumaton. Tapahtuma on valtava kooltaan ja siellä maalaistyttö silmät ymmyrkäisinä vaan ihmetteli. Näyttelytöitä oli 777, jos oikein laskin käsiohjelmasta. Kaikkia niitä emme ehtineet kahden päivän aikana nähdä. Jossain vaiheessa tuli vastaanottamisen haasteitakin, ei millään enää olisi pieneen nuppiini kaikkea mahtunut. 

Claudia Pfeillin työ, joka voitti Contemporary Quilts -sarjan. Valaistus häiritsi kuvaamista. Alla yksityiskohta työstä

Festareilla oli myös iloisia kohtaamisia. Instagramissa seuraamani Tilikkunoita teki ostoksia samalla tiskillä ja ehdimme vaihtaa kuulumisia.  Enpä häntä ennen tuntenut, mutta suomen kieli paljasti yhteisen kotimaan. Pariin muuhunkin suomalaiseen törmäsimme festaripäivien aikana, jälkeemme tulleen ystäväkaksikon kanssa kävimme jopa musikaalissa Birminghamin Hippodromessa.

Ruth Archer and The Quilt Room Dorking: The autumn Leaves. Kiva blokki!

 

Näyttelytöiden taso oli yllättävän kirjava. Oli aivan huipputyötä upeine sommitteluineen, huolellisine ompeluineen ja mahtavine tikkauksineen. Vieressä saattoi roikkua työ, joka näytti keskeneräiseltä tai siltä, että oli tullut hurja kiire ja viimeistely oli jäänyt tekemättä. Suurin osa näkemistäni töistä oli kuitenkin kaikin puolin hyvää jälkeä.

Nicholas Ball: Trianglr Colour Study

En kuljettanut isoa järjestelmäkameraa mukaan, joten kuvat ovat kännykkäkameralla otettuja, enemmän tai vähemmän tarkkoja. Kuvaamisessa haasteena oli ihmisjoukot, harvoin pääsi kuvaamaan suoraan edestä ja ihmisiä oli tai liikkui lähellä työtä.

Judith Lyons: Scraps from Scrapheap 2019

Kovin paljon en kuvannut muutenkaan, pääasiassa sellaisia töitä, jotka omaa silmää miellyttivät tai joissa oli joku kiinnostava juju. 

Natalie Taylor and Frances Meredith: Jody's Birthday Quilt

Liz Jones:Moving On

Beatrice Bueche: Tree in the Moonlight, yksityiskohta

Näyttelyalue oli kohtalaisen väljä. Kauppojen luona  ja väleissä olisi sen sijaan voinut olla tilaa vähän enemmän.

Joulupallomiehet Arne ja Carlos Norjasta ovat aloittaneet kankaidenkin suunnittelun

'

Pieniä kangaskääröjen myyntipaikalla kävi aika sutina

Meillä oli menomatkalla ystäväni kanssa yhteensä kaksi lentolaukkua ja yksi iso, tyhjä ruumaan menevä matkalaukku, jonka sisällä toinen lentolaukku matkusti. Paluumatkalle pakkaaminen ei tuottanut vaikeuksia, vaan ostokset mahtuivat helposti noihin pakaaseihin.

Ostin yhdeltä vanukauppiaalta vanunäytteitä. Kymmenen tuuman neliöitä erilaisista vanuista, jokaisessa näytteessä tarkka selostus, millaiseen käyttöön suositellaan, miten tikata jne. Ostin samasta paikasta polyesterivanua, jollaista en ole koskaan ennen nähnyt, ei mitään höttöä ja paljon meikäläistä vanua tiiviimpää, mutta silti pehmeää ja notkeaa. Kerron kokemuksia kun niitä saan. 

'

Punnan edullisuuden näki tuotteiden hinnassa. Matkabudjetissa pysyminen ei ollut ollenkaan vaikeaa. Kassi"kit", on vielä "kittinä" ehkä joskus muuttuu kassiksi.

Malleja oli paljon tarjolla, mutta mukaan ei kuitenkaan lähtenyt kuin tuo ympyrä. Lisänä saranalliset, alumiiniset (=kevyet) kassi/pussukkaraudat. Mietin koko ajan, tilaisinko muutamat lisää ennen kuin brexit mahdollisesti tekee hommasta vaikeamman. Laukkuun pakattiin myös pari "irto"kangasta, jotka eivät jättäneet rauhaan, vaan vaativat päästä pois maasta.

Nämä oli reissun herkut. Edelleen paketissa, ja niitä kohdellaan kuin koriste-esineitä.

Ja koko reissun fiksuin ostos: Fiskarsin leikkuri, jonka teräosan saa käännettyä kolmeen asentoon. Näin vinosti sivulle käännettynä rannevammainenkin pystyy leikkaamaan ranne ihan suorana. 

Ehkä vielä joku vuosi uudelleen. Kummallinen kukkamaljakko saa siis jatkaa hommiaan säästöpossuna.

P.S: Eka kuva + kolme valkoisella taustalla olevaa tuliaiskuvaa ovat poikani ottamia. Muut itse sähläämiäni.