Sivut

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Poppy Fieldin tarina

 Eräs ihailemani tilkkuilija, tilkkusuunnittelija ja tikkaaja on Claudia Pfeil. Olen ihaillut hänen värikylläisiä ja upeasti tikattuja töitään jo usean vuoden ajan. Birminghamin tilkkufestareilla 2019 näin ihan livenä hänen työnsä Fractal, joka tuli myös voittajaksi omassa sarjassaan. 

Alkuvuodesta löysin hänen mallinsa Poppy Field ja päätin tehdä se huolimatta siitä, ettei minulla olisi sille järkevää paikkaa. Tilasin mallin ja helmikuussa sain tehtyä mallin mukaisen osion. 

Koko oli erikoinen, vajaa 190 pitkä ja n 70 cm leveä. Kaapin täytteeksi en tätä halunnut, mutta en keksinyt, mihin sen voisin sijoittaa. Kaitaliinaksi 90 cm leveälle ruokapöydälle se ei sopinut, koska kantti olisi jäänyt juuri lautasen alle keikuttamaan sitä. Mutta se oli niin kaunis pöydällä, niinpä ompelin toisen "suojatien", mustavalkoisen reunuksen ja lisäsin reunaan tummaa lilaa niin paljon, että sain täysikokoisen pöytäliinan."Suojatietä" minulla oli jo valmiiksi, en ollut lukenut ohjetta tarkkaan ja olin ommellut mustia ja valkeita kaitaleita yhteen täysleveästä kankaasta, kun mallin mukaiseen raitaan olisi riittänyt fat quarterista leikatut.

 

Taustakankaana on valkoinen Ikean Ditte-puuvilla ja vanun virkaa toimittaa flanelli. Totuus valkeni, kun olin rakentanut kerrokset; vanu olisi ollut paksua flanellia kevyempää, mutta pysyypä liina hyvin pöydällä kun on painoa. 


Tikkauksessa käytin useamman väristä lankaa, koska en halunnut tikkauksen pomppaavan kovasti silmiin. 



 
Nurjan puolen kuvassa tikkaukset näkyvät vähän paremmin.


Voi olla, että mustikkasoppaa tai punaviiniä ei tämän liinan päällä tarjoilla, mutta kaappiin tämä ei hautaudu.


21 kommenttia:

  1. Tämä on kaunis malli ja nuo suojatiet antaa ryhtiä. Sinulla on aina niin hienot tikkaukset!

    VastaaPoista
  2. On todella komea ja hienon värikäs liina:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma! Aika näyttää käytännöllisyyden. Mutta joskus kauneus menee käytännöllisyyden edelle.

      Poista
  3. Voi, miten kaunis työ: malli on erikoinen ja väritys tosi upea. Suojatieraidat ovat pisteenä i:n päällä. Itse olen myös pähkäillyt sopivaa välikerrosta pöytäliinaan, kun pitäisi olla ryhtiä, mutta ei liian paksua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena! Alkuperäinen mallihan on Claudia Pfeilin, minä vain vähän laajensin :D

      Poista
  4. Niin upea! Ei tuon päällä uskalla syödä tai juoda mitään. Muovit päälle, ettei kahvit läiky liinalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Paula! Ajattelin ottaa riskin ja mennä ilman muoveja, tajusin, että olenhan minä muutkin pöytäliinat saanut puhtaiksi :)

      Poista
  5. On upea liina! Hienosti "jatkettu", mitat näyttää niin sopusuhtaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kati! Mittakaava sattui hyvin meidän pöytään.

      Poista
  6. Kauniit väriyhdistelmät!! Kyllä tulee juhlava kattaus tähän pöytään, kerrassaan upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija! Ostin jo uusia lautasliinoja, onneksi astiat on pääosin valkoisia, ettei niitä tarvitse uusia :D

      Poista
  7. Onpa huiman upea! Tuon päältä minkä tahansa murkinan nauttiminen on varmasti yhtä juhlaa! Ja punaviinitahratkin saa nykypesuaineilla pois onneksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, harkinnan jälkeen tätä käytetään ihan kuin muitakin liinoja. Ei minulla taida olla yhtään tahraista liinaa kaapissa, puhtaaksi nekin on pesty. Eikä tästä ole kaapissa iloa!

      Poista
  8. Todella hieno ja juhlava liina!

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoien näköinen! Käytännöllinenkin, kuten sanoit.

    VastaaPoista
  10. Tosi upea liina ja niin upeat tikkaukset! Tulee oikein juhlava kattaus liinan kanssa.

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!