Sivut

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Menopaussi ja muita vanhan vuoden kujeita

Pitkä postaustauko, mutta kovin paljon ei tässä välillä ole tapahtunutkaan ompelurintamalla. Olin ensimmäisen adventin aikaan Mäntyharjulla Sanna Parankon viikonloppukurssilla jouluisia ompeluksia tehtailemassa. Erityisen mielelläni menin Mäntyharjulle, kurssipaikka kun on ensimmäinen kotini, ei suinkaan koko talo, vaan keittiö ja kamari talossa. 

Oli kiva (ainahan tilkkukursseilla on!) pieni porukka ja kotoinen koneiden hurina. Pieniä ompeluksia tehtiin pääosin, tosin joku ahkera aloitti hienon, suuren joulukalenterinkin. 

Taiteltu tähti jäi odottamaan paikkaansa, ehkä siitä tulee jotain muuta kuin pannulappu jonain päivänä. Pannulappuna en tätä raaskisi käyttää, siksi se odottaa toista käyttötarkoitusta. 


 

 Paperiompelin kaksi pikkutyötä, lumiukon ja joulukuusen. Nämäkin ovat vasta menossa käyttötarkoitustaan kohti. Ehkä ensi jouluun menessä valkenee, mihin he sijoittuvat.

 
Sannalla oli hauska patakinnasmalli, joihin somisteeksi tuli paperiompelunuolet osoittamaan kumpaan käteen kinnas kuuluu. Olen enemmän patalapputyyppi, mutta kivat nuolet halusin ommella. Niinpä ne joutuivat pussukan kylkeen. Yritin antaa pussukalle nimeksi Meno-paluu, mutta se vääntyi jo Mäntyharjulla Menopaussiksi 😀. Sekin sopii sille, yhtymäkohdat voi jokainen miettiä itse.😅 Tuo nimi jäikin sitten pysyväksi, sillä aina kun näen pussukan, Menopaussi tulee mieleen, alkuperäinen on jo unohtunut.

 Makuuhuoneen komeroiden mitoitus ei suosi valmiita muovikoreja. Minulla on ollut niitä hyllyllä peräkkäin, ja on välillä raivostuttavaa vetää edessä oleva kori pois päästäkseen takimmaiselle. Sanna Parankon kurssilta olen joskus saanut ohjeen kangaskoppaan, johon voi säilöä vaikka resurssipaloja. Muokkasin mittoja kaappiin sopivaksi niin, että saan kaksi koria rinnakkain ja melkein koko hyllyn syvyys tulee hyödynnettyä. 

 Hiukan pelkäsin pitkän sivun löpsähtävän, mutta ei se kovin pahasti sitä tehnytkään, ja kaapissa nämä pysyvät mallissaan toistensa tukemana. Olen tosi tyytyväinen näihin ja kaapin ovi on aina ilo avata. Teen näitä ainakin kaksi vielä lisää.
Tilkkupinta on tikattu parketinalushuopaan ja laitoin vielä pystyasennossa oleviin vuorikappaleisiin tukevan tukikankaan, mutta en ole varma, onko jälkimmäisestä kovin paljon apua asennossa pysymiseen. Etureunan kulmiin ompelin päällitikkaukset, koppa on jämäkämmän näköinen terävien kulmien kanssa. Ehkä ne myös tukevat rakennetta.

Vaikka koti on muistuttanut keuhkoparantolaa joulupyhistä lähtien, niin ikkunankin läpi on voinut nauttia kauniista talvipäivistä. Erityistä iloa tuo lähimetsän kohtalaisen suuri  punatulkkupopulaatio, joka vierailee jatkuvasti lintulaudoillamme.

Terveyttä ja iloa alkaneeseen vuoteen - ainakin tilkkuiloa!

16 kommenttia:

  1. Voi kun on hehkuvan kaunis tähti. Kankaat on niin sopivat! Paperiompelut on myös kivoja varsinkin lumiukko on tosi hauska:) kyllä ne joksikin jouluksi paikkansa löytävät;)
    Onpa paljon punatulkkuja:) Niitä olisi mukava tavata mutta meillä käväisee vaan sini- ja talitiaiset. Ehkä joku muukin (kun vaan tunnistaisi);) Joskus kuulee palokärjen koputtelevan lenkillä kulkiessa.
    Terveenä oloa todellakin toivotaan! Ja tilkkuiluhan on aina iloa tai siis melkein aina....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma! Tykkään tähdestä itsekin, siksi en halua sitä patalapuksi. Puu-uunissa ne viimeistään nokeentuvat, siksi suunnittelen sille toisenlaista käyttöä. Tilkkuilu on voittopuolisesti iloa :D

      Poista
  2. Voi miten kivasti sä osaat kirjoittaa!Eihän tää nyt vielä pitkä tauko ole ollut. Parantele nyt itsesi kuntoon rauhassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sanna! Vaakataso ja höyryhengitys alkaa jo kyllästyttää, mutta ei kai toipumista hirveästi voi nopeuttaa vaikka haluaisikin.

      Poista
  3. Paljon kaunista ja inspiroivaa, hyvä kun jaat iloksemme. Ensi kesää ja Mäntyharjun tilkkufestareita jo innolla odotellen. Jospa saisimme elvytettyä tilkkuilun uuteen kukoistukseen kuten on neulomisen ja virkkauksen käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aini! Paljon mukavia tapahtumia on todellakin tulossa. Tilkkufestareiden lisäksi Mäntyharjulla odottaa myös tilkkukurssi :D

      Poista
  4. Olipas kiva postaus! Varmaan hauskaa mennä vanhaan kotitaloon tilkkuilemaan. Lumiukko on niin söpö, että melkein jo lähdin etsimään vastaavaa mallia netistä. Myös kuusi tähtineen on kaunis, hyvät kangasvalinnat. Kuten myös Menopaussissa. Kangaskopat ovat käteviä, kun itse saa määrätä mitat tarpeen mukaan ja se huopa on varmasti mainiota tukimateriaalia. Punatulkut on kauniita ja. ilokseni silloin tällöin näen tuossa sairaalan pihalla muutamia, mutta en tuollaisia parvia kuin sinulla on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marle! Olen käväissyt talossa ehkä 4-5 kertaa aikaisemmin. Varsinaisesta asumisesta en muista mitään, koska olin vauvaikäinen muuttaessamme pois. Silti tuntuu nostalgiselle :D

      Poista
  5. Taiteltu tähti on kaunis. En raskisi minäkään tehdä siitä patalappua. Itselleni kävi niin, että ompelin viime talvena uudet patakintaat, mutta varon niiden nokeutumista ja käytän entisiä, tosi rikkonaisia kintaita, joissa sormet palavat... Peperitaitellut kuusi ja lumiukko ovat hienoja töitä, varmaan niille löytyy paikka. Säilytyskopat ovat aina tervetulleita. Meidän lintulaudalla ei ole punatulkkuja, mutta onneksi tali- ja sinitiaiset ruokailevat siinä pitkin päivää. Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena! En ole tehnyt itselleni yhtään tilkkupatalappua tai -kinnasta juuri siksi, etten raaskisi käyttää niitä. Minulla on ikivanhat Marimekon laput, jotka on tehty siihen aikaan, jolloin ne eristivät kunnolla (nykyiset ovat ihan onnettomia). Kovin ovat kuluneet ja haalistuneet, mutta ne voi heittää ihan huoletta pesukoneeseen. Pitäisi kai olla sähkö- ja puu-uunilaput erikseen, mutta kun aina nappaa sen, mikä on lähinnä.

      Poista
  6. Ihana taiteltu tähti, lumiukko ja kuusi kivoja ja varmasti löytävät paikkansa. Kivat nuolet Menopaussi pussukassa:) Kopat ovat kyllä käteviä ja kauniita! Ihanat värit niissä.
    Talitinttejä, keltasirkkuja (luulen) ja joskus punatulkkuja, syksyllä oli varpusia aika paljon. Lintuja on kyllä kiva seurata. Paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkureppu! Noita nuolia voisi hyödyntää aika moneen tarkoitukseen.

      Poista
  7. Kivoja blokkeja teitte kurssilla! Menopaussin nuolet ihan ykkösenä! Uskon kyllä että komero on nautinto avata - minulla resurssikopparivistö täyttää tasan yhden lundiahyllyn ompeluhuoneessa ja se ilahduttaa kovasti silmää. Ihana punatulkkuparvi teillä, sitä kaivattaisiin täälläkin. Täytyy tyytyä sinitiaisiin, kivoja nekin. Voimia paranemiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kati! Juu, kyllä mieltä ja silmää ilahduttaa kopat komerossa, näyttää heti siistimmällekin.

      Poista
  8. Kangaskoppahan on mainio idea. Koppasi ovat kauniita. Ilo on avata komeron ovi jo noiden värien takia, saatikka että tavarat ovat hyvässä järjestyksessä.

    Kiitos myös punatulkuista. Onpas niitä paljon! Punatulkkuiloa edelleen!

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!