Ehdinpäs!

Elokuun BOMit roikkuivat tekemättä viimeiseen päivään asti. Itse asiassa unohdin koko blokit, kunnes  Quilttales - blogin  Satu kertoi leikanneensa kankaat omaan Aurifil-blokkiinsa. 

Aurifilin BOM on nimeltään Aurifil Button. Tarkoitukseni oli tehdä nappi kulmissa olevasta pallokankaasta. Laskin, että jäljellä olevasta palasta saan nappitarpeet juuri ja juuri leikattua. No sain, mutta olinkin leikannut yhden kaitaleen neljännestuuman kapeammaksi kuin muut. Eipä tullut pallukka-nappia. Toivottavasti pystyn hyödyntämään hukkakaitaleet jossain muussa BOMissa. Ja ehkä tuo nappi onkin parempi noin yksivärisenä.

Pat Sloanin Globetrotting vierailee tällä kertaa Pariisissa. Olisiko blokissa nähtävissä jotain viitteitä Eiffel-torniin? On myönnettävä, että välillä BOMien tekeminen tökkii pahasta, mutta sitten kun saan ne tehtyä, olenkin ihan tyytyväinen. 

Päätin elokuun alussa neuloa kaikki seiskaveikat pois. Ihan kokonaan pois viimeistä kerän nyssäkkää myöten. 

Vaikka sukkia on jo ihan kunnioitettavat pinot, lankaa on vielä. Toisessa kasassa on sukkia, joiden varret ovat kaikki erilaisia. Terät pareille sentään tein samasta langasta. 

Nämä sukat (ja ne vielä tekemättömät) lähtevät Pyöröpuikon keräyksen mukana A-klinikkasäätiön sukkahaasteeseen jaettaviksi Asunnottomien yössä. Ilmoittauduin myös ensimmäistä kertaa Sukkasatoon, loput jämälankasukkani näyttäytyvät siten ensin Perunalaarissa ennen pääkaupunkiin matkaamista.

Ne Muut Kankaat

Kiitos runsaista kommenteistanne edelliseen postaukseen! Ja isot lisäkiitokset innostuneesta vastaanotosta nimpparikangasvaihtoon! Ilmoittautuneita on niin paljon, että saamme (ainakin) kaksi ryhmää kokoon, mutta mukaan mahtuu vieläkin. Osalta ilmottautuneista sainkin jo osoitteet, loputkin voisivat laittaa sähköpostiini vinkkiä paikasta, mihin Posti-Patet voivat fat quarterit kiikuttaa.

Muutamassa kommentissa oli varsin aiheellinen kysymys, missä muut kankaani ovat. On myönnettävä, että laatikosto on ehkä brassailuväline tilkkukankaiden suhteen, mutta nautin itse tavattomasti kankaiden katselemisesta. Mutta muitakin kankaita on, vähän paremmin piilossa.

Parin viikon kaaos työhuoneessani, kun viikkailin brassailukankaita laatikoihin ja yritin saada jonkinlaista järkeä muihin kankaisiin.

Siivouspäivänä kaikki romppeet kasattuna sängylle pois lattialta.

Näissä koreissa, pappani tekemän sängyn alla ja sisareni virkkaaman pitsipeiton reunan takana ovat isot kankaat, orpo- ja kokeilublokit sekä pienehköt vanu- ja kovikehuopapalat (isot vanut ym. ovat käyttämättömässä saunassa lauteiden alla).

Makuuhuoneen komerosta löytyvät muovilaatikot, joissa yhdessä on palat (= joita ei voi enää viikata järjelliseen muotoon, mutta joista pystyy vielä leikkaamaan pienempiä paloja) ja toisessa pikkusilput pakattuina suurinpiirtein väreittäin minigrip-pusseihin. Isoissa laatikoissa alahyllyillä on epämääräisiä kankaita, vanhoja lakanoita, verhoja ym. kummallisuuksia. Ihan alimmassa  laatikossa majailevat pellavat, jotka ovat kotoisin Viipurin uskomattomasta pellavakaupasta, mutta jotka ovat jääneet odottelemaan aikoja parempia. Tästä laatikosta löysin kankaan alkuvuodesta Tilkkupäiville tekemääni sarafaaniin.

Maritta epäili, raaskinko käyttää brassailukankaitani ollenkaan. Itse asiassa tilanne on päinvastoin. Nyt kun näen kerralla, mitä minulla on, tiedän, ettei varasto heti kuivu kokoon. 

Kvilttaaja ehdotti joidenkin laatikoiden auki pitämistä; yritetty on, mutta laatikosto on oven pielessä ja paikka on sen verran ahdas, että käsivarressani on muutama reippaan kokoinen mustelma, kun olen kolhinut itseäni avoimen laatikon kulmaan.

HUOM! Kuvat on otettu juuri siivoamisen ja kankaiden järjestelyn jälkeen. Seuraava projekti, ja hups - tuo järjestys on tiessään. En todellakaan ole jatkuvasti näin järjestelmällinen, ;D

Kankaiden uusi koti ja kangasvaihto

Kankaani ovat muuttaneet kesällä kunnostamaani laatikostoon. Neljätoista pientä laatikkoa vetivät kaikki normaalikokoiset (= suurin osa puolen metrin pätkiä, mukana lyhyempiä ja pitempiä) kankaani, enemmänkin olisi mahtunut. 

 

Ylähyllylle sain sijoitettua laajan miniompelukonekokoelmani (2 kpl), Ystävyys-pystin ja muffinssi-neulatyynyn.

Kankaat jouduin viikkaamaan uudelleen, sillä aikaisempi viikkauskoko ei sopinut laatikoihin.  Tämä homma sitten kesti ja kesti. Työhuoneeni on muistuttanut enemmän kaatopaikkaa kuin midinetin säntillistä ompelimoa. Säilöin aikaisemmin kankaita Ikean muovilaatikoissa, ja  mylläyksessä löytyikin aika monta sellaista kangasta, mitä en muistanut olevan olemassakaan. Nyt näen helposti, mitä minulla on.

Kankaita peratessani syntyi ajatus: Nimipäiväkangasvaihto. Luin joltain jenkkisivuilta kangasvaihdosta, jossa lähetettiin fat quartereita vaihtoryhmän jäsenille synttärilahjoiksi. Kun meillä suomalaisilla on nimipäivät, hyödynnetään niitä. Haastan siis lukijani nimipäiväkangasvaihtoon seuraavin raamein

- voin hallinnoida vaihtoa, eli halukkaat voivat ilmoittautua minulle

- kuvittelisin, että max. 8 jäsentä ryhmässä olisi sopiva koko

- ryhmän jäsenet sitoutuvat lähettämään jokaiselle ryhmän jäsenelle fat quarter* kokoisen kangaspalan nimipäivälahjaksi, ja että kangas on  laadultaan sellainen, jonka itsekin ottaisit vastaan

-  voimme aluksi sopia vuoden vaihtojaksosta, katsotaan sitten haluammeko jatkaa

Käytännön toimia

- voit ilmoittautua kommentoimalla tähän postaukseen, mutta laita lisäksi osoitteesi minulle sähköpostilla tiinatei(at)luukku.com,

- kun ryhmän verran vaihtokumppaneita on kasassa, laitan sähköpostilla jokaiselle ryhmän jäsenelle muiden ryhmäläisten osoitteet

- toistemme osoitteisiin ja muihin henkilökohtaisiin tietoihin suhtaudumme luottamuksellisesti ja yksityisyyttä kunnioittaen

- jokainen  huolehtii tämän jälkeen itse siitä, että vaihtokumppani saa kankaanpalansa nimipäiväksi

- jos nimipäivääsi ei ole almanakassa, ilmoita, milloin vietät sitä

- jos innostuneita on enemmän, voimme muodostaa toisenkin (kolmannenkin jne) ryhmän. Yhden ryhmän kokoa ei liene järkevää kasvattaa kovin suureksi, ettei tästä lystiksi tarkoitetusta jutusta tulisi rasitetta.

- vaihto voidaan käynnistää lokakuun alusta, ilmoittautumiset 1.9. mennessä

Jos sinulla on parempia ehdotuksia toteuttamisesta, otan niitä mielelläni vastaan. Raameja voidaan tarkentaa tarpeen mukaan. Nyt jännittää kamalasti, lähteekö kukaan tähän mukaan? 

Testasin melko tavallisen paksuisella kankaalla: C5-kokoinen (ns. puolen arkin ) kirjekuori + fat quarter = 48 g, postimaksu ykkösluokassa 1 €, kakkosessa 0.90 €
50-100 g kirje ykkösluokassa 1,40€, kakkosessa 1,20 €

* fat quarter 18 x 22 tuumaa eli n. 46 x 55 cm

Ruusupuskan uudet raamit

Vuoden 2013 Aurifilin BOMit olivat ensimmäinen kokemukseni kuukauden blokeista. Aloitin ne jälleen kerran ajattelematta nenääni pitemmälle. Ja niinpä kangasvalintani alkoivat jossain vaiheessa tympiä. Kun asettelin blokkeja vieri viereen, ne näyttivät yli-imelälle ruusupuskalle. Mietin pitkään, miten niitä yhdistelisin, ja sain hyviä vinkkejä kommenteissanne. Olin kuvannut blokkeja nurmikolla, ja siitä se sitten lähti, imelyyden ja kirjavuuden taltuttaminen vihreällä.

Kuvassa vihreä on todellisuutta tummempi, mutta en onnistunut säätämään kuvan värejä lähemmäksi oikeaa. Blokkien välissä olevat kaitaleet ja reunus blokkien ympärillä ovat samanlevyiset. Suunnittelin ensin punaisen kaitaleen ympärille vielä toisen vihreän, mutta kun sain punaisen paikalleen, päätin jättää sen noin. Jos olisin hoksannut sen ennen reunankaitaleen leikkaamista, olisin tehnyt siitä vähän leveämmän. Reunassa vilkkuva valkoinen on vanun reunaa, ehdin rakentaa kerrokset ennen kuin muistin, että kuvatakin voisi. 

Silmäni sietää tätä vähän paremmin kuin ihan rinnakkain aseteltuja blokkeja. Kiitokset tummien kaitaleiden ehdottajille!


Edit. 16.8. klo 9.17
Vasta tänään tuosta kuvasta huomasin, että kaksi riviä onkin vaihtanut paikkaa! Pystysuorista riveistä ensimmäinen ja kolmas vasemmalta ovat livahtaneet toistensa sijoille. Ideani kun oli, että nuo kaksi haljumpaa blokkia olisivat olleet keskellä. En taida kuitenkaan purkaa, etenkin kun olen osan peittoa jo tikannut. Näin sokeaksi sitä omalle työlleen tulee, huoh! Ehkä kestän tuonkin?

Häivähdys purppuraa

Muutaman tiukan ompeluillan jälkeen mustavalkoinen tilkkupinta on valmis. Eikä se ole täysin mustavalkoinen, vaan peiton saaja suunnitteli punaisen läikähdyksen yhteen kulmaan.

Punainen kangas on samaa, mitä tulee peiton taustakankaaksi. Sitä on karannut/läikähtänyt/lipsahtanut peiton etupuolelle. 

Tämä jää nyt hetkeksi huilaamaan ja odottamaan tikkausmallin kirkastumista. Työn alle pääsee seuraavaksi viimevuotiset Aurifilin BOMit, ruusupuskan nimellä tunnetut. Ne ovat odottaneet jo maaliskuusta välikaitalekankaiden kanssa tilkkupinnaksi ompelemista. Ruusupuskan imelyydelle on ehkä taltutuskeino löydetty.

Historian havinaa

Kyläilyreissulla törmäsin vajaa kymmenen vuotta sitten kummipojalleni ompelemaan vauvanpeittoon. Se on ommeltu ihan näppituntumalla ilman minkäänlaista teoriatietoa tilkkupeiton ompelusta. Muistaakseni hyrrät on ommeltu kolmioista, tuskin tiesin kahden kolmion neliöistä tuolloin yhtään mitään. Peitto on ommeltu pussiin eikä sitä ole tikattu. 

Mutta se on edelleen käytössä, nyt uuninvieruspenkin pehmusteena, kummipoika kun on kasvanut peiton alta ulos jo aikoja sitten. Enkä voi sanoa häpeäväni työtäni,vaikka jotkut jutut tekisinkin nyt toisin. Kännykkäkameran kuva vääristää värejä harmaaseen suuntaan, yleisilme on enemmän vihreä.

Luonnonvoimien myllerrystä

Sain vihdoin viimein kaikki blokit ommeltua mustavalkoiseen peittoon. Virittelin kirjahyllyyn väliaikaisen suunnitteluseinän: Teippasin vanulevyn hyllyyn kiinni ja sommittelin blokkien järjestystä siihen. Hyvin meni siihen asti, kun kolme blokkia vielä etsi paikkaansa. Sitten koko komeus rojahti kerralla alas. Painovoima pahalainen! Siirsin sitten vanun terassille, ja työskentelyasento vaihtui pystysuorasta vaakasuoraan. Vanun jätin alle, kun ajattelin, että se pitelee blokkeja edes vähän kiinni, jos sattuisi tuulemaan, vaikka mielestäni oli kohtaisen tyyntä. Hiki valui pitkin selkärankaa kontatessasi lattialla. Poikkesin sisälle hakemaan vesipullon. Tuuli tarttuikin vanun reunaan ja heitti asetelmani uuteen järjestykseen. Hallitsemattomat luonnonvoimat!

Lisää hikivirtoja selkäuomassa ja vihdoin näin pitkällä! Blokkirivit on asetettu kasoihin, ne on nipistetty toisiinsa paperiliittimillä, kasat on numeroitu ja kaikesta on vielä piirretty kartta. 

Jos tästä alkaisi lopultakin tulla vähän valmiimpaa.

PS.
Pyydän anteeksi, mutta kärsivällisyys loppui nyt! Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa sanavahvistus kommentointiin. Olen ollut varsinaisen roskapostihyökkäyksen kohteena. Toivon ettei sanavahvistus heikennä kommentointi-halujanne.