Pikkuveljellä oli synttärit. Hän ei ollut vielä pussukkaansa saanut, joten ei muuta kuin kankaita penkomaan. Ihan kaikkea ei löytynyt kotoa, mutta onneksi tilkkuretki Forssaan ja Humppilaan mahdollisti mieleisten kankaiden kasaamisen. Pussukka syntyi aika kiireellä, joten kuvaaminenkin jäi vähän heikoksi, muutama kännykällä otettu kuva löytyi sen jälkeen, kun pussukka oli jo kohdannut uuden omistajansa.
Tässä tehdään jo tikkauksia, yksiväriseen yläreunaan ja pohjaan tikkasin turkoosilla langalla pikkukiviä. Kirjava kitarainen osuus sai päälleen silmukallista kiemuraa.
Vuoriin piilotin saajan toisen kiinnostuksen kohteen, moottoripyörät. Ehkä vähän modernimmat mopoversiot olisivat olleet sopivampia, mutta näillä mennään.
Jos muistan, otan vuorikuvia yleensä ompeluvaiheessa, koska harvoin saan onnistumaan sisuskuvat valmiista pussukasta. Nyt oli vähän parempi tuuri.
Jaoin tämän kuvan Tilkusta asiaa -ryhmässä, ja pyytelin nimiehdotuksia, jotain, missä olisi sekä musiikki- että moottoripyöräteema samassa paketissa. Yllätyin suuresti nimiehdotusten tulvasta, oli aika vaikea valita, koska niin moni tuntui sopivalta pussukalle. Sitten kun mietin asiaa saajan persoonan näkökulmasta, niin Born to be Wild tuntui sopivimmalle.
Valmiin pussukan mitatkin jäi ottamatta. Jollekin pienelle hyvään talteen laitetulle lapulle kirjasin kyllä kappaleiden koot ennen pussukaksi ompelua, koska etsin edelleen sitä täydellistä kokoa. Jostain syystä pussukoistani tulee aina vähän eri kokoisia, vaikka aihiot olisivatkin samoilla mitoilla tehty. Ihan kuin joihinkin tulisi jostain kangasta lisää ja joistakin taas sitä putoaisi matkan varrella jonnekin. Kummallista.
Hieno pussukka. Mielestäni yksi onnistuneimpia. Tikkauskuvasta näen, että sinulla on uuden jalan hankinta edessä :=D, mutta älähän hätäile vielä. Minunkin pussukoista tulee aina vaihtelevan kokoisia, vaikka käytän samanmittaisia vetoketjuja. Haluavat olla yksilöllisiä kait. Jotkut tekevät töiden edistyessä tarkat muistiinpanot projekteista vihkoon, mutta minulta se ei näytä onnistuvan.
VastaaPoistaKiitos Milja! Yritin tiirailla paininjalkaani, kyllä sen taitaa irti saada, mutta saako siihen toisenlaista paininjalkaa on arvoitus. Taidan tyytyä toistaiseksi seuraamaan kokemuksiasi ja opetella ensin tuota vapaata kunnolla.
PoistaPussukka näyttää hyvältä ja miehekkäältä:)
VastaaPoistaKiitos, erityisesti tuosta miehekkäästä, sitä kun tavoittelin muiden asioiden lisäksi.
PoistaTykkään kovasti, hieno lahja ja harrastuksetkin huomioitu :)
VastaaPoistaKiitos Saija! Onneksi kitarakankaita löytyi tällaisissa väreissä.
PoistaRyhdikäs pussukka, päällisen raitojen rytmitys miellyttää erityisesti silmää.
VastaaPoistaKiitos Poppy, liekö ryhdikkyys ja miehekkyys jotenkin tekemisisssä keskenään :D
PoistaTyylikäs pussukka. Minulta tahtoo tulla aina tyttömäisiä tekeleitä. Varmaan veljesi on tyytyväinen lahjaan.
VastaaPoistaKiitos Helena, ehkä meidän tyttöjen on helpompi tehdä omaa silmää miellyttäviä, ja sitten niistä tulee tyttömäisiä. :D
PoistaOikein kaunis pussukka,sopii juuri miehelle ja veljesi varmaan tyytyväinen.Hienot tikkaukset.ps.Kiitos vierailustasi.
VastaaPoistaKiitos, ei veli ainakaan valittanut :D
PoistaNonniin siinähän se "Born to be wild" kaikessa komeudessaan. On niiiiin hienot tikkaukset ja hyvät kankaanvalinnat WOW!!!!
VastaaPoistaKiitos, olen kyllä itsekin tyytyväinen :D
PoistaHieno pussukka ja nimi on oikein kohdillaan! Miehekkäitä pussukoita on vaikea tehdä, kun aina ei niitä kankaita vain ole, mutta tämä on varmaan saajalleen mieluinen:) Hienot tikkaukset!
VastaaPoistaKiitos! Samaa mieltä miehekkäiden töiden haasteista.Jotenkin tuntuu, että värien pitäisi olla aina sitä mustaa tai harmaata ja mallin jotenkin perustylsä.Omasta mielestäni tämäkin on vähän rajoilla miehekkyyden suhteen.
PoistaJa niin hieno miehekäs pussukka tuli. Nätti on.
VastaaPoistaNiin miehinen meininki! Onpa hyvä että pikkuveljelläkin on nyt komea tilkkupussukka!
VastaaPoistaHitsit, kun kiva!
VastaaPoista