Kun ei luonto vielä kovin kummoista kukerrusta tarjoa, niin niitä piti järjestää muuten. Huomasin maanantaina, että Taitokeskus järjestää tiistaina kotelolaukkukurssin, ja tilaakin siellä vielä löytyi. joten sinne.
Näistä raameista lähdimme liikkeelle.
Ensiksi mustien koteloiden pohjasta hiottiin rosot pois. Sitten liimattiin vuorikangas ja sen jälkeen päälliskangas. Tarkka opettajamme huolehti, että liimaus oli riittävän hyvin tehty etenkin reunojen osalta, ennen kuin saimme luvan kiinnittää kehyksen koteloaihioihin. Ja se oli siinä!
Minulla oli useita kangasvaihtoehtoja mukana. Aluksi suunnittelin laittavani päälliseen kauan säästelemääni batiikkia, sitä maailman toiseksi kauneinta kangasta. Mutta vuorin liimauksen aikana alkoivat anemonet huudella kangaspussista. Ja ihan tyytyväinen olen, että huutelivat.
Olisi ollut tosi kiva saada kaikki kurssilla tehdyt kotelolaukut kuvaan. Päällystysmateriaalit olivat tosi moninaisia, kurssilla syntyi kymmenkunta ihan erilaista laukkua. Nahkaa, silkkiä, retropuuvillaa, isokuvioisesta verhokankaasta mielenkiintoinen kohta, kuviolliseksi kudottua pellavapöytäliinaa- tuloksena oli komea kokoelma niin erilaisia laukkuja,
Ehdin kurssilla ommella vielä karsinat sivuihin estämään tavaroiden karkailua. Karsinaosa on vielä kiinnittämättä, mietin vielä kotelolaukun käyttötarkoitusta. Jos se tulee laukuksi, niin kiinnitän karsinat ja hankin ketjun, jolla laukkua voi roikottaa olkapäällä. Todennäköisesti tällä vaihtoehdolla laukun käyttö jää melko vähäiseksi ja vaatii myös laukkuun sopivan koltun hankkimista. Toisena vaihtoehtona on tehdä laukusta rasia ompelutarvikkeille. Silloin jätän karsinat pois ja tapaisin laukkuani päivittäin. Mitä sinä tekisit?
Kotelolaukkuhurmoksessa mietin seuraavan laukun tekemista tilkuista. Mutta sitten iski harkinta mukaan; kun päälliskangas pitäisi saada mahdollisimman tiukasti ja sileästi liimattua kotelon päälle, tilkkupinnan saumavarat nostavat kangasta pinnasta. Aplikointi? Vapaata konetikkausta? Harkitaan, harkitaan - ja kokeillaan. Sillähän se selviää.
Todella kaunis ♥
VastaaPoistaItellä tuli heti mieleen kukkaro tuosta, mahtuis pankki- ja ajokortti plus puhelinkin (kun oma ei ole lautaskokoo...) sinne. Todella nätti! =)
Kiitos Heidi, laukku vetää kyllä aika paljon sisuksiinsa, mutta "lautaskokoinen" puhelin ei todellakaan mahdu. Mietiskelen parhaillaan sisustamisvaihtoehtoja...
PoistaOikea silmänilo.
VastaaPoistaKiitos Kvilttaaja, silmänilon lisäksi muita iloja etsinnässä.
PoistaKaunis laukku,anemonit ovat ihanat ja vuori on hyvän värinen.Hyvä sinä.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Valitsin vuorin arpoessani vielä kahden päälliskankaan välillä, lila sopi molempiin.
PoistaOnpa hyvänvärinen vuorikin. Minä olen omassani pitänyt joskus lankoja, silloin tosiaan tulee enemmän käyttöä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä, tämä tuleekin tulee todennäköisesti muuhun kuin laukkukäyttöön, koska haluan sen aktiivisempaan käyttöön kuin juhlalaukku.
PoistaHei Leena! Tama on todella hieno! Varmaan sopiva moneen kayttoon mutta minulle ei riittaisi edes teatteri laukuksi, joten laittaisin vaikka kasin ompelutarpeet joten se voisi nakyvilla siella missa usein ompelet ja tietysti mukana. Tama voisi olla jopa korurasia kylpyhuoneessa tai yopoydalla. x Teje
VastaaPoistaKiitos Teje vinkeistä! Korurasiaehdotus jäi kytemään...
PoistaKylläoli hyvä että anemonet ymmärsivät huudella:) Hyvä valinta!
VastaaPoistaKiitos, aika kovaäänisiä olivat, pakko oli vaientaa. :D
PoistaPikkasen tuli hieno! Käyttäisin pikkumustan seuralaisena. Mitä jos tilkkupinnan alle tikkaa vanun? Imeekö saumanvarat pois pullottamasta? -aivosolu
VastaaPoistaKiitos! Vanua mietin itsekin ja sitä varmaan testaankin. Haasteeksi numero yksi voi tulla se, että reuna, mikä upotetaan ja liimataan kehykseen, ei saisi olla kovin paksu. Numero 2: kankaan olisi hyvä olla vinoon leikattu, koska silloin kulmat saa asettumaan ilman ryppyjä. Vinoon leikkaus kyllä onnistuu, mutta miten käy, kun lisänä on vanu. Mutta kokeillaan, kokeillaan, siitähän sen sitten tietää.
PoistaOnpa hieno juttu tämä.
VastaaPoistaKiitos Vekki! Minulla on kaksi aihiota vielä odotamassa...
PoistaKyllä on kaunis! Tuohan pitää olla mukana ja esillä on niin hieno!!
VastaaPoistaKiitos Tilkkureppu. Piiloon ei laiteta, ei, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.
PoistaHurmaavia kotelolaukkuja. Taas laukku oli kovan uurastuksen ja huolellisen työn takana, mutta lopputulos on upea, niin kuin anemonelaukku! Sinullahan on nyt monta laukkua, eikö niistä voi valita eri käyttötarkoituksiin?
VastaaPoistaKiitos Sirpa, eikös naisilla tuppaa laukkuja olemaan...
PoistaAivan upea! Kyllä käyttäisin pienille tärkeille tavaroille :)
VastaaPoistaKiitos Tilkkuilo! Kyllä tämä taitaa löytää käyttötarkoituksensa.
PoistaIhana!
VastaaPoistaKiitos Satu, jostain syystä tulit mieleeni tätä tehdessäni...
PoistaKivaa pohdintaa, olkalaukku, mekko. Entä kengät!
VastaaPoistaTällaisiin pikkulaukkuihin voisin hurahtaa.
Mietinkin, että kestäisiköhän, jos päällystäisin kengät tuolla samalla kankaalla?
PoistaUpea!!!!! Ihana kangasvalinta ja siististi tehty, tykkään!
VastaaPoistaKiitos, tykkään minäkin :D
PoistaOikein kaunis! Minä voisin pitää vaikka pikkulaukkuna. Valkoisten kesähousujen kanssa menisi oikein hyvin. Kangas sopii arkisempaan ja juhlavaankin asuun. Olin joskus laukkukurssilla mutta en ehtinyt tehdä siellä tuota mallia, harmitti.
VastaaPoistaKiitos, monikäyttöiseksi tämä on luokiteltu edellä olevien kommenttien perusteella. Tämä on kyllä loppujen lopuksi aika helppo ja yksinkertainen tehdä, kankaan huolellinen liimaus on perusta, ja kehykseen se sujahtaa melkein itsekseen.
Poista