Kurssiompeluksia

Juhannuksen jälkeisen viikon vietin Iitissä Perheniemen opiston tilkkutyökurssilla. Puitteet Vanhassa kartanossa olivat hulppeat eikä palellakaan tarvinnut missään vaiheessa. 

 Kurssin teemana olivat värisävyt ja ympyrät, mutta paljon muutakin oli mahdollista tehdä.

 Aloitin vinksahtaneista ympyröistä (wonky circles). Näistä tuli tyynynpäällinen. Tuo silmiinpistävä vaaleansininen kangas vaihtui toiseksi työskentelyn aikana. Samoin jouduin tekemään joihinkin blokkeihin lisäkaaria, että sain ne tarvittavaan mittaan.

Sitten siirryin reikiin, joka olikin tosi hauska juttu. En aloittaessani tiennyt, mihin reiät laittaisin, niistä tuli sitten kansion päällinen. Reiät ommeltiin hauskalla tekniikalla hyödyntäen kaavapaperia. Paperille piirrettiin ympyrä, se laitettiin kankaan päälle ja ommeltiin pitkin viivaan. Kangas leikattiin ympyrän sisältä pois ja saumavara hakitettiin. Paperi käännettiin toiselle puolelle, silitys  - ja siinä oli kaunis, tasareunainen reikä. Minä laitoin taustalle kirjavan kankaan, jonka tikkasin ympyrän reunoja pitkin kiinni. Opettajalla oli mm. pussukka, johon oli laitettu kristallimuovi-ikkuna ympyrään. Viimeisenä revittiin paperi välistä pois. Saumavaroihinhan jää pienet hakitetut paperikulmat, mutta ei ne siellä ketään haittaa. 

Viimeistelyssä tikkausmopo lähti käsistä. Innostuin tikkaamaan pientä piiperrystä, mallit nappasin kirjavan kankaan kuvioinnista.  

Takapuolella on vain yksi reikä. Tikkausta olisin voinut  jatkaa vielä lähemmäksi reunaa, se jäi mittavirheen takia  vähän autioiksi.

 Tekniikka on  hauska, ja sillä saa helposti kauniita ympyröitä soikioita tai mitä sitten haluaakaan tehdä. 

 Ympyrähulluttelun jälkeen vähän säntillisempiin töihin. Muunneltu hirsimökki paperiompelulla. Tämä oli varsinainen kuntojumppa. Kun jokaisen ommellun sauman jälkeen nousin seisomaan, silittämään  ja leikkaamaan, tuli noita ylösnousuja melkein sata. Kotona tämä olisi mennyt yhdellä istumalla, mutta kurssiolosuhteissa se ei onnistunut. Ei paha juttu ollenkaan! Ompelussa piti olla tarkkana, että kuvio lähtee kiertymään sinne, minne oli tarkoituskin. Tästä(kin) kummallisesta kuviosta tulee ehkä joskus tyyny. 

Värjäysjutut oli yksi asioista jotka halusin Perheniemessä oppia. Värjäsimme väriliukumia, ja opettajalla oli ohjeita töihin, joissa saattoi käyttää saman värin eli valoisuusasteita. 

Itse värjäsin kolmella sävyllä. Punainen ja sininen ovat suoraan purkista, lilan sekoitin itse noista kahdesta. Värjäys tehtiin pusseissa, ja oli kyllä vähän sotkuista puuhaa, vaikka tapaa sisäsiistiksi mainittiinkin. Vasemman puoleiset kankaat ovat ensimmäisestä väriliemestä, oikeanpuoleiset jälkivärejä. Ensin värjättyjä kävin möyhentämässä usein, ja sainkin kohtaisen tasaista, mutta eivät näytä kuitenkaan tehdasvärjätyiltä. Jälkivärjätyt olivat väriliemessä kahden yön yli, ja aika voimakasta tuli vieläkin. Näitä kävin vain kerran kääntelemässä, joten ovat kirjavampia. 

Jälkivärissä liotetut kankaat. Ei tarvinnut kauan ododtella kuivumista, kun lämpömittari näytti tukahduttavaa + 30.

 Olin varautunut värjäyksiin kumihanskoilla ja -esiliinalla, mutta silti sitä luulee osaavansa toimia sotkematta.

 Heti ensimmäiset värit tulivat (kai liian täyteen täytetystä) pullosta käsille. Vieläkin kynnenvierukset sinertää, vaikka värjäyssessiosta on jo kohta kaksi viikkoa. 

Tämä taisi olla japanilainen korinpohja, tai jotain sinnepäin.  Ehkä nämä sijoittuvat kassiin, tykkään niistä noin yhtenäkin rivinä (alla), aivan kuin boordina. 

 Torstai-iltana kuumuus alkoi tehdä tehtäväänsä ja tarvitsin aivotonta tekemistä. Aloin ommella silpputilkkuja yhteen pareittain, sitten leikkasin ne suurinpiirtein suorakulmaisiksi ja ompelin parit taas yhteen. Värien suhteen ei ollut sen kummempaa suunnitelmaa, kuin että otin toisen tilkun esim. punaisten pussista ja toisen sinisten.

 Tämä oli niin hauskaa, että jatkoin sitä vielä kotonakin - ja nyt minulla on vanhan autoni takakontti riemunkirjava! Olen Sanna Parankon autossa nähnyt tällaisen alustan ja ajattelin, että tähän voisi upottaa silppuja. Blokkeja tuli aika monta ylimääräistä, ja todennäköisesti tämä aivoton työ jatkuu, koska se on niin kivaa.

Tilkkupinta on tikattu parketinalushuovan päälle Se on mielestäni  hyvin samankaltaista kuin askartelutarkoituksiin myytävä kierrätyshuopa, mutta iloisempaa (vähän kirjavampaa) ja paljon halvempaa. Ainoa haittapuoli oli, että rautakaupasta piti ostaa koko 15 rulla, mutta rakentaja-alennusten kanssa metrihinnaksi tuli reilu 2 €. Suunnitelmissa on kasseja ja koreja, joihin voisin tuota huopaa upottaa. 

Ja olipa kiva lastata tänään ostokassit takakonttiin!

Kiitokset Ulla Meskaselle ja kurssikavereille kivasta kurssista!