Sivut

maanantai 15. helmikuuta 2021

Neulakirja kukkaronkehyksestä

 


 Osallistuin facebookissa haasteeseen, jossa lupasin viidelle ensimmäiseksi ilmoittautuneelle tämän vuoden aikana jotain itsetehtyä. Kolme ilmoittautuneista oli tilkkuystäviä; mitä ihmettä heille oikein keksisi? He kun osaavat ja omistavat jo kaikkea käsintehtyä!

Sitten muistin nähneeni kukkaronkehyksestä tehdyn kännykkäkotelon - ja siitä se sitten lähti. Kahdeksan senttiä leveä kukkaron kehys, ja siihen lähdin rakentamaan neulakirjaa. Tässä ohje, jos joku innostuu näitä ompelemaan. Eikä ole vaikea!

Tein ensin kaavan kartongista. Tuohon kehyskokoon kaavan mitat ovat 8 x 8 cm, ja kulmat pyöristin silmämääräisesti kehykseen sopivaksi.

 Kaavan testasin vielä auki levitetyssä kehyksessä. 


Piirsin sitten kaavan avulla ommelviivat kaksinkertaiselle kankaalle ja ompelin viivaa pitkin. Kääntöaukko yhteen reunaan, on helpompi pyöräyttää oikein päin.

Hakitin pyöreät kulmat ja käänsin kappale oikein päin. Leikkasin huopakovikkeesta (itse käytin Eurokankaan huopakoviketta) aavistuksen kaavaa pienemmän kappaleen ja pujotin se kääntöaukosta sisään ja asettelin paikalleen.

Taitoin kääntöaukon saumavarat sisäänpäin ja tikkasin koko kappaleen ympäri ihan reunasta. 

Ompelin neulakirjan sivuiksi keskelle kappaletta napakkaa vanua, huopakin käy hyvin, oikeastaan vielä vanua paremmin.

 Pursotin kehyksen uraan liimaa (Gutermannin HT2 toimii aina). Annan liiman kuivahtaa 2-3 minuuttia ennen kuin pujotan ompelemani kappaleen uriin. Näin liima ei tuhri kangasta niin helposti kuin jos laittaisin sen juuri pursotettuun liimaan. Painelin naskalilla kappaleen reunat kunnolla uraan. Jos kappale on juuri sopivan kokoinen, se asettuu paikalleen helposti ja sen voi jättää kuivumaan ilman kummempia temppuja. 

Valmista!

Ensimmäisestä tekeleestäni tuli harjoituskappale...

... sillä eihän tuo auennut kirjan tavoin, kun kappale jatkui saranan alapuolelle. Noloa!  Ompelin harjoituskappaleesta sarana alapuolisen osan käsin kiinni, siinähän voi säilyttää tai kuljettaa kaikkea pientä ja litteää. 

Kehittelimme yhden neulakirjan saaneen Marlen kanssa, mihin muuhun neulakirjamallia voisi käyttää kuin neulakirjaksi. Marle keksi, että sinne mahtuu muistitikku, minä yritin tunkea sinne huulipunan, mutta vaikka etsin hoikimman huulipunani, sekin oli kukkaroon liian pullukka. 

Mitä sinä laittaisit näin pieneen minikukkaroon?

15 kommenttia:

  1. Olen niin onnellinen neulakirjan omistaja! Voin hyvin sanoa, että olin juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onni tulee pienistä murusista, vaikka uudesta neulakirjasta :D

      Poista
  2. Kiva keksintö ja hieno toteutus. Kiitos ohjeesta. Mietin juuri, mahtuisiko tuohon koteloon neulojen lisäksi pari kieppiä ompelulankaa ja kokoontaitettavat sakset, jolloin se toimisi korjaussettinä matkoilla (milloinkahan pääsee matkustamaan!). Hyvä säilytyspaikka muistikortille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena. Testasin omia taitettavia saksiani, ei valitettavasti mahtunut, mutta on varmaan pienempiäkin saksia. Mutta toisaalta, jos tuota "kirjaosastoa" ei siihen tarvitse ja kiinnittää neulan vain vuoriosaan, niin silloinhan pituutta voi jatkaa, kuten harjoituskappaleessani.

      Poista
  3. Kiva idea ja hienoja "pussukoita". Tämä ohje menee varmasti kokeiluun!

    VastaaPoista
  4. Hauskan näköisiä. En ole koskaan omistanut neulakirjaa, johtunee siitä etten harrasta käsinompelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kvilttaaja. Minulla on neulakirjassa käytetyt ompelukoneen erikoisneulat, joilla on ommeltu vain vähän jotain, esim. metallilangalle tai trikoolle tarkoitetut.

      Poista
  5. Kiva ja erilainen pussukkamalli. Voisi olla vaikka käyntikorttikotelo jos vaan olisi käyntikortteja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija, seuraavaksi kai pitää sitten hankkia käyntikortteja ;D

      Poista
  6. Näyttää näppärältä! Tämän mukaan voisin vaikka kokeillakin kehyksiä. Olen vältellyt niitä pitkään :) Voisin kuljettaa esim allergiapillerilevykettä laukussa tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kati. Tämä on tosiaan helppo tapa kokeilla kehyksiä.

      Poista
  7. Tosi kiva ja kätevän näköinen! Tuolla voisi kuljetella vaikka päänsärkypillereitä tai laastareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkureppu! Juuri päänsärkypillerit sujahtivat omaan harjoittelukappaleeseeni :D

      Poista
  8. Olet sinä sitten luova, Tiinatei! Hauskan idean toteutit nytkin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!