Sivut

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Peitto t-paidoista

 

Tytär on toiminut kansainvälisessä lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatusjärjestössä CISVissä pikkutytöstä alkaen. Tapahtumista ja leireiltä oli kertynyt t-paitoja iso kassillinen. Ehdotin, että voisin ommella niistä peiton, näin muistot jäisivät talteen eivätkä katoaisi kierrätykseen. Paidat olivat hyväkuntoisia, osaa ei oltu montaa kertaa käytetty. N. 40 paidasta tehtiin karsintaa sen perusteella, miten hyvin printit olisivat hyödynnettävissä.

T-paidoista leikattujen palojen taakse silitin ohuen tukikankaan estämään venymistä. Kokosin paloista pinnan ompelemalla niiden väliin puuvillasta kaitaleet. Sommittelu oli haastavaa erikokoisten palojen kanssa - ja nyt kun näen peiton valmiina, muutaman kohdan olisi voinut tehdä toisin.

Tilkkupinnan silittäminen olikin temppu! Paitojen painatukset eivät kestäneet silitystä, joten 2-3 liinan kanssa peitin kuviokohdat, että pääsin silittämään ommellut saumat ja kaitaleet. Silti sain parista paidasta vähän värin siirtymää, kun raudan reuna olikin ottanut painatukseen kiinni.

Kerrosten rakentamiseen käytin ensimmäistä kertaa Biltemasta hankkimiani puristimia. Homma sujui näiden avulla sukkelaan eikä tarvinnut teippailla. Ainoa haaste oli se, että puristimet olivat niin tiukkoja, että jouduin kaksin käsin puristamaan ne paikoilleen.Tuli käsien puristuvoimatreenit samalla. Idea puristimien käyttöön löytyi täältä

Tikkasin kaitaleisiin ja reunoihin kahdeksikon muotoista kiemuraa. Tätä en sitten vähään aikaa kyllä tee, muuttui puolivälissä niin tylsäksi, vaikka olikin nopeaa tehdä. 

Tikatessa paljastui nolo moka. Olin noudattanut em. videon ohjeita kirjaimellisesti ja merkinnyt tilkkupinnan paikan vanuun nuppineuloilla. Ei olisi pitänyt. Sillä en muistanut ottaa niitä pois (tästä kyllä varoiteltiin videolla). Osan neuloista sain pois irroittamalla muutaman hakaneulan ja pujottamalla käden tilkkupinnan ja vanun väliin. Osa ilmoitti itsestään vasta tikkausvaiheessa, vaikka olin ennen tikkaamisen aloittamista käännellyt ja väännellyt pintaa niistä kohdista, joihin tiesin neuloja laittaneeni. Onneksi ne olivat lituskapäisiä neuloja. Pakotin neulan kärjen näkyviin, otin pihdeillä otteen neulasta, toisella kädellä pidin kiinni peiton sisällä olevasta neulan päästä ja kiskoin neulan irti muovilituskasta. Peiton sisällä on nyt ainakin kolme pientä muovinpalaa. Tämän operaation jälkeen luin jostain vinkin käyttää hammastikkuja, koska ne tuntuu käteen, kun pintoja siloittelee yhteen. Totta, mutta nepä olisi vielä vaikeampi saada sieltä pois, jos ne sinne unohtuu. Käytän haihtuvaa merkkauskynää seuraavan kerran.

Peiton tyhjäksi jääneeseen kulmaan tikkasin tyttären käden. Yksi kiemura karkasi kädenselällekin. En aluksi tykännyt tästä, se kun mielestäni muistutti tilkkupinnalle lätkäistyä muovihanskaa, mutta kyllä tuohon silmä sitten tottui.

Kun tikkauksen edetessä irroittelin hakaneuloja, meinasin ssaada sätkyn kurkistaessani taustapuolelle. Hakaneulat ovat jättäneet likaiset pisteet! Ja niitä on vaikka kuinka monta.


No, onneksi ei ollut niin, vaan ne olivatkin taustakankaan hippojen silmät :D

 
Reunakanttiin hain samoja värejä kuin t-paidoissa. jotta reunaan tulisi edes jotakin eloa.

Joitakin palojen yhdistämisiä tein, koska yhteenkuuluvat tekstit olivat paidan eri puolilla, ja ajatus olisi hävinnyt, jos ne olisivat olleet erikseen.

Nyt peitto lennähtää paitojen omistajalle!

18 kommenttia:

  1. Hieno ajatus ja toteutus. Harmi, etten itse keksinyt vastaavaa, koska omat tyttäreni olivat vuosikausia kansainvälisessä raittiustoiminnassa leireillä yms. Materiaalia olisi ollut. Kaunis sommitelma ja tyylikäs tikkaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ,Helena! Et ole ainut, joka on harmitellut sitä, että johonkin harrastukseen liittyvät paidat on kierrätetty eteenpäin.

      Poista
  2. Hieno ja varmasti mieluinen peitto saajalle 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eija! Vihreä on saajan lempiväri, siksi se valikoitui välikaitaleisiin.

      Poista
  3. Ihan mahtava ja muistorikas peitto!

    VastaaPoista
  4. Upeasti muistot säilöttynä!

    VastaaPoista
  5. Tämä on ihana! Meillä olisi tuon idean voinut toteuttaa koriksesta tulleilla t-paidoilla. Jos olisi ollut kekseliäs, eikä vienyt paitoja kierrätykseen. Kivoja kommelluksia sinulle sattui ja selvisit niistä nokkelasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marle. Tehdessään (kommelluksistaan) oppii :D

      Poista
  6. Mahtava idea, upea, hieno, ihana!!!
    Minulla tallessa muutamia Pupusen lapsuuspaitoja, miettinyt miten ne saisin vielä "eloon", tyynyjä siis ensisijaisesti pohtinut. Tuo tukikangasidea oli siis sitäkin ajatellen ihan kullanarvoinen, kiitos!

    VastaaPoista
  7. Erinomainen idea, sen toteuttaminen kannatti. Tosin edessä oli valtava työ! Olet tosi sitkeä. Lopputulos palkitsi kuitenkin tekijänsä, on upea. Kyllä tytär ilahtuu!

    VastaaPoista
  8. Tosi upea ja hienosti toteutettu peitto t-paidoista! Peitossa t-paidat jäävät hyvin tallelle.
    Puristimien käyttö oli kyllä hankalaa, kun ovat niin jäykkiä, mutta toivottavasti ahkerassa käytössä löystyvät ja ne nuppuneulat ovat kyllä meinasi minullakin jäädä sinne väliin, joten myös käytän haihtuvaa kynää seuraavalla kerralla, hyvä keksintö:)

    VastaaPoista
  9. Hieno työ ja siitä tuli ryhdikkään näköinen. Varmasti tuo tikkaus tukevoittaa myös. Tästä jää kyllä mukava muisto.

    VastaaPoista
  10. Kyllä on hieno työ ja mikä ihana muisto säilyy. Aivan upea ja niin hirmu työläs ollut, mutta kannatti.

    VastaaPoista

Tykkään niin lukea blogiini jätettyjä kommentteja asiasta tai asian vierestä tai jopa hyvin kaukana siitä :) Yritän myös vastata niihin. Täällä kommentit säilyvät hyvässä tallessa ja voin palata niihin myöhemminkin. Kiitos, kun kommentoit!