Käsin ommellen

Uusimmassa Love Quilting & Patchwork -lehdessä oli English Paper Piecingillä tehty tablettipussukka. Vaikka muutama työ on kesken, ja aika monta tehtävien listalla, olihan tätäkin pakko kokeilla. Koukuttavaa jälleen kerran. .

Pieni neliö on tuuman kanttiinsa

 Koska pussukka sisältöineen on kulkuriluonteinen, niin leikkasin neliöt harmaasta kankaasta, valkoinen tuntui liian aralta. En ole vielä ihan varma ratkaisun viisaudesta, mutta tuskin vaihdan valkoiseen. Lehden ohjeessa vain toinen puoli tehty tällä tekniikalla, "nurja" puoli oli tehty neljästä kaitaleesta. Minä ajattelin pistellä kummankin puolen samalla tavalla. Ohjeessa oleva koko ei täsmännyt oman tablettini kanssa,  mutta siitähän selviää lisäämällä paloja reunaan. 

Tikkailin tänään keltaista hyrrä-peittoa pätkän verran eteenpäin. Pihatyöt kiljuvat tekijänsä perään, enkä oikein tiedä, missä minun olisi  viisasta olla. Minun kai pitää tehdä itselleni samanlainen sääntö kuin perheemme nuorisolla oli reilu kymmenen vuotta sitten. He saivat olla koneella yhtä kauan kuin olivat päivittäin ulkona. Minun kohdallani se kone on vain ompelukone.

Mutkan kautta tehty penaali

 Tuumaustauko keskeytti penaalin tekemisen., tilkkupinnan esittelin edellisessä postauksessa. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja umpikujasta poispääsemiseksi kävi mielessä, mutta palasin kuitenkin vanhaan tuttuun tapaani. En halunnut lähteä tämän kanssa harjoittelemaan uusia temppuja. Leikkasin tilkkupinnan kahtia, muutaman alareunaan jääneen pienen tilkun vaihdoin pois, muuten olisi saumavaroihin jäänyt isoja möykkyjä. Tulihan taas oikein tekemällä tehtyä.

Pienille tytöille

Pienelle tytölle aarteiden kuljettamista varten pöllöpussukka. Alan vähitellen löytää itseäni miellyttävän pussukkakaavan. Lähtökohtana oli viime kesänä Mäntyharjun kurssilta saamani kaava, jota olen muokannut vähän kerrallaan. Olen lisännyt leveyttä, jotta kehyksen saranakohta asettuisi nätisti kankaan laskoksiin. 

Tämä on taas sellainen kuuluisa suunnittelun kukkanen. Tavoitteena on saada aikaan kynien logistiikkaväline tulevalle ekaluokkalaiselle, mutta joku meni tekijän aivoissa vinksalleen. Ilmeisesti en ole tehnyt tarpeeksi pussukoita, kun en muistanut, että peruspussukan kummankin kyljen kappaleet ommellaan erikseen ja pohjasauma vasta viime metreillä. Ajattelin oikaista ja tehdä ne valmiiksi samalla (siksi kissat ovat erisuuntiin). Etsiskelen nyt oikotieltä pois, taisikin tulla pitkä kiertotie. :(

Neulan alla ja pyörien päällä

Väkkärä-, tuulimylly-, hyrrä-, mikä lie-peiton tikkaus on menossa.

Selailin netistä vinkkejä, miten muut ovat tämän tikanneet, ja suunnitelma on yhdistelmä lainattuja ideoita. Lainan takaisin maksusta ei ole kyllä tietoa.

Otin kopioita peiton ohjeesta ja hahmottelin tikkaussuunnitelmia suoraan niiden päälle. Tällä hahmotelmalla ehkä mennään loppuun asti. Huomatkaa; olen kerrankin suunnitellut etukäteen, enkä vasta sitten, kun neula on jo kankassa!

Hermostuin lopullisesti siihen, että aina välineet olivat väärässä paikassa, väärän koneen luona tai kokonaan väärässä huoneessa. Vanhan kirjoituspöydän, jolla ompelen, molemmilla puolilla on ulosvedettävät tasot. Toisella tasolla minulla on pieni silityslauta ja toisella puolella leikkuualusta. Tosi näppärää, mutta kun ompelutarvikkeeni ovat silitysalustan alla olevassa laatikossa. Kun tarvitsen sieltä jotain, on tason päällä olevat tavarat purettava pois. 

Ratkaisu löytyi Ikeasta, Råskog-vaunu. Postin täti kysyi huolissaan, kun kävin pakettia hakemassa, että ei kai ne vaan lähetä sohviakin, ei muuten mahtuisi heidän takahuoneeseensa. Ikea-palapeliä tunti, ja nyt voin kärrätä tarvikkeet sinne missä ompelen. Jos riehaannun niin isoja töitä tekemään, että minun pitää tehdä koneineni siirtymä keittön pöydän ääreen, kulkee tuo kärri sinnekin. Vuorokauden kokemuksella: Hyvä ostos.

Siitä, että kävin alkuviikosta Tallinnassa tytärtä kouluttamassa Karnaluksiin, ei ole paljoa kertomista. (Ihan) vähän tuli kankaita ostettua, tyttären hankinnat olivat äitinsä ostoksia paljon maltillisemmat. Koulutuksen tuloksellisuus jäi vähän arvoitukseksi. Mutta hauskaa meillä oli!

Tykkään niin...

... tästä tilkkupinnasta, että (melkein) halkeen !

Ihan kaikki kulmat eivät ole tarkasti kohdallaan, mutta suurin osa kuitenkin. Pahimmat kuprutkin talttuivat napakalla höyrysilityksellä.

Nyt se on valmiiksi silittettynä taustakankaan kanssa odottamassa kerrosten rakentamista ja tikkaamista. Taustalle tulevan rikkaruohokankaan (joo, on siellä muitakin kasveja) olen ostanut joitakin vuosia sitten Finlaysonin myymälästä tosi halvalla. Tuskin on kuitenkaan ko. firman omaa designia, koska minkäänlaista merkintää ei näy hulpioissa.

Pian pääsen tikkaamaan!

Tilkkupinnan koko on n. 147 x 175 cm.

Hyrriä ja pussukoita

Jihuu! Nyt olen päässyt siihen vaiheeseen, että hyrräblokkien yhdistäminen on alkanut. Minun piti ottaa ne pienoiselta suunnitteluseinältäni alas (kaikki blokithan eivät siihen mahtuneetkaan), koska alkuviikosta sunnittelualue laajenee koko seinän mittaiseksi. Kapalevyt sain pihaan asti tuotuina (Kiitos Mai-Artin Jaana!), 2 kpl 1 x 2 m eivät oikein mahtuneet tavalliseen henkilöautoon. Tavoite oli saada seinä paikalleen jo ennen pääsiäistä, mutta taitoluistelijat olivat ostaneet kaiken valkoisen fleecen lumihiutalepukuhinsa, joten jäin sitä odottamaan. 

Odotellessa on tekeytynyt muutama  kehyspussukka. Ensimmäisen kuvan pussukat ovat kaksiosaisella kehyksellä tehtyjä, hihnalliset mallit yksiosaisella. Ylimpiä mustia tuli yhteensä kolme, yhdelle tutulle kun teet, kohta on muitakin halukkaita. Mutta kivahan näitä on välitöinä näprätä.

Pääsiäisenä on nauttittu ihanista ulkoilusäistä, pääsiäisherkuista ja mummuilusta. Yksi kutsumaton vieraskin lyöttäytyi joukkoon - vatsatauti - siitä ei ole todellakaan nautittu!

Tilkkuladulla

 Tämän vuoden Tilkkupäivät vietettiin Lahdessa teemana Tilkkulatu. Puitteet Sibeliustalossa olivat hulppeat.

Metsähallin parvien kaiteisiin oli ripustettu oikea tilkkupeittojen armeija!

Valokuvausolosuhteet amatörikuvaajalle eivät ollet vain helpoimmat mahdolliset. Yrittäkää ymmärtää, vastavalo ja korkealla roikkuvat peitteet. Jotain sain kuitenkin filmille  - ei kun muistikortille - jäämäänkin.

 

Helena Vaarin upea, vapaalla konetikkauksella tehty taidetekstiili. Helena Vaari piti hienon luennon töistään ja niiden synnystä sekä oli molempina päivinä paikalla esittelemässä omaa pientä näyttelyään.

Kiitos järjestäneille killoille, tilkkuähkyä ei tullut, mutta uutta intoa ja ideaa oli reppu täynnä kotiin lähtiessä (ja ihan vähän kankaitakin)! Ja kiva oli tavata tilkkuystäviä ihan nokausten!

Tämä peitto on saanut jalat alleen!

Two in one Pouch

Ostin Craftsystä (edit. 16.3. ei se ollutkaan Craftsy vaan Etsy) jo aika päivää sitten mallin Kaksi pussukkaa yhdessä (Two in one Pouch). Mallin suunnittelija Svetlana kirjoittaa sotakhandmade-blogia. Tämä kaksiosainen pussukka oli helppo ja näppärä tehdä, mutta ei tainnut kuitenkaan olla se pussukka, jota luulin tekeväni. Se pussukka, jonka luulin tässä valmistuvan,  ei auennut tämän lailla. Mutta en kyllä tiedä, mikä se oikea malli sitten olisi. 

Omppukankaan sain nimipäiväkangasvaihdossa, jos kirjanpitoni pitää yhtään paikkaansa, niin se taisi olla Quilttalesin Sadulta. 

Vetskarit laitoin eriväriset, voi miettiä, mitä piilottaa punaisen tai sinisen vetskarin taakse, niin ei tarvitse aukoa molempia aarteita etsiessä.

Tällaiset kangaskomeudet pikkuveli toi Balilta. Kerjäsin pientä palaa batiikkia tuliaisiksi ja sain kaksi upeaa, pitkää palaa. Punasävyistä mallasin ensin uudelleen verhoitavan rahin päälle, mutta kun hoksasin, että se riittääkin pitkän pöytämme liinaksi, en raaskikaan sitä pilkkoa. Kiitos pikkuveli ja Merja!

Uusille lukijoille tervetuloa!