Kässäpussi ja kurre

Tilkkuläntistä sukeutui kässäpussi. Edellisestä kässäpussiviritelmästä kun sattui tulemaan puikkojen säilytyskäärö. Kaava tähän on joskus kulkeutunut Suuren Käsityölehden mainoksen mukana, ja olen tehnyt näitä useamman, kuitenkin ihan "suorasta" kankaasta. Yhtään pussia ei ole kuitenkaan jäänyt itselleni, ja pussin saaneet ovat kehuneet sitä varsin näppäräksi.

Alkuperäisessä ohjeessa vuori ja päällinen, joka ei siis ollut mikään tilkkuversio, ommeltiin samalla saumalla yhteen pussin pohjaosassa, joten saumavarat jäivät näkyviin pussin sisään. Tein saman, mutta näytti tosi tyhmälle ja epäsiistille pussin sisään kurkistaessani. Ja koko pohjaosasta tuli mieleen lähinnä pullukka äitiyspakkauksen makuupussi paksuine saumoineen. Ei minulla äitiyspakkauksen pusseja vastaan ole mitään, mutta niitä ei ole tarkoitettukaan käsitöiden kuljetukseen. Ratkoja jälleen kerran kehiin. Olin jo tietenkin ehtinyt siksakata saumavarat yhteen ja tietenkin tiheällä 3-piston ompeleella. Langanpätkät eivät tästä huushollista ainakaan vähene.Siinä sunnuntai-ilta vierähtikin varsin leppoisasti. Ompelin sitten vuorin ja päällisen pohjasaumat erikseen, vuorin pohjaan jätin kääntöaukon, jonka ompelin koneella kiinni, ja ihan vain käsin piiperrykseen pitkästyneenä.

Pussin juju on eripituisissa lenkeissä. Kun pussi halutaan sulkea, pitempi lenkki pujotetaan lyhyemmän läpi, jolloin pitempi lenkki toimii kantokahvana. Langan saa myös sujuvasti juoksemaan kiinni olevasta pussista, kertoi paljon junamatkoilla neulova ystäväni, eikä silloin tarvitse vaivata kanssamatkustajia konttailemalla heidän jaloissaan etsimässä kadoksiin pyörähtänyttä kerää.