Tilkkukuplan tuotoksia

Vietin viime viikon Mäntyharjulla tilkkukurssilla. Viikko meni kyllä varsinaisessa tilkkukuplassa, ei televisiota, ei radiota, ei lehtiä, heikko nettiyhteys tabletilla ei paljon houkutellut netissäkään surffailemaan. Sen sijaan paljon ompelua mukavassa seurassa. Ja aika paljon syntyi. Työt ovat suurinpiirtein siinä järjestyksessä kuin ne tein.

Eka päivä, eikä ihan riittänytkään, meni tämän kaverin kanssa. Ja lopputuloksena nalle, joka on tunkenut kuononsa mustikkahillo- ja omenahillopurkkeihin. Kankaiden asettelu meni oikeasti poskelle. Nalleparka joutui olemaan pari päivää selkäsauma auki, kun ompelija meinasi totaalisesti menettää hermonsa sen kanssa. Osa hermojen menetyksestä johtui freezer-paperista (joka ei sitten kuulemma ollutkaan oikeaa freezer-paperia vaan jotain sen tapaista), joka ei meinannut millään lähteä kankaasta irti. Seurauksena olivat venyneet ja rispaantuneet palojen reunat. Aika monta  palaa jouduin leikkaamaan uudelleen, tuhrautui aikaa ja kangasta. Tekisi mieli tehdä tälle epelille uusi pää, mutta kangasta ei enää ole niin paljon, että saisin siistimmän (=yksivärisen keltaisen) kuonon. Kaikkien kurssilla tehtyjen nallejen yhteiskuvassa nalleni meni istumaan takariviin, siksi sen nimi on Taavi.

Näitä katoavia tiimalasiblokkeja on näkynyt paljon netissä. Tein  kolmen blokin kaitaliinan ja tikkasin sen kurssilaisten käytössä olleella tikkauskoneella, samalla, joka oli minulla viime syksynä koekäytössä. (Apua, vasta kuvasta huomasin, että terassimme pöytä on ihan harmaa männyn siitepölystä!)

En ole ollut kovin innostunut kokeilemaan kompassikuvioita, niistä voi tällainen suurinpiirtein-tekijä saada vaikka kellohameen. Päätin kuitenkin yrittää, ja vähän säätämiseksihän se meni. Kellohameen pelossa kompassistani olisi tullut hedelmäkulho, ellen olisi ennen viimeistä yhdistämistä hiukan pienentänyt kompassin neljäsosia. Se on siis vähän pienempi (53 x 53 cm) kuin muiden kompassit. Sen loppukäsittely odottaa vielä vuoroaan.

 

 Kahden vetoketjun pussukoita tein kaksi. Karttapussukka on DI:lle, isompi menee lahjavarastoon. Suunnittelin sitä ensin itselleni, mutta on liian halju makuuni.

Karttapussukan toisella puolelle valitsin Euroopan kohdan karttakankaasta, toiselle puolelle Karibian merta. Olivat värikkäimmät kohdat koko kankaassa. 

Perhoskankaan olen ostanut joskus käsityöyrittäjien tarvikekirpparilta, se oli verhoilijan jätekangaskasassa. 

Molempien pussukoiden sisuksissa on keskellä vetoketjutasku. Vuori on Etolasta ostettua räsymattokuvioista paksuhkoa kerniä. 

Kehyskukkaroiden tekemisen oppiminen oli yksi omia tavoittetani kurssille. Niitä syntyikin sitten kolme, kun pääsin vauhtiin. Sinisestä Vihkiruusukankaasta tehty on kaksiosainen, muut yksiosaisia. 

Reikä seinässä -blokki oli yksin kurssin kolmesta blokista. Minä innostuin tästä enkä edes ehtinyt kokeilla kolmatta, räjähtävää blokkia. Olen keräillyt sinililoja kankaita työhuoneeni sängyn päiväpeittoon ja onneksi olin ottanut kankaat mukaan. 

Aluksi tarkoitukseni oli tikata blokit riveittäin ja yhdistää ne vasta sitten. Halusin kuitenkin nähdä, miltä pinta näyttäisi, ja ompelin rivit yhteen pitkällä tikillä, jotta voisin purkaa ne nopeasti. Kurssilla laskin, että 3 x 4 blokkia riittäisi. Sekoitin rivien järjestyksen ommellessani muutamaan kertaan, ja kotona sitten huomasin, että viides rivi olisi kuitenkin tarpeen. Pyörittelin rivejä vielä uuteen järjestykseen uusien blokkien kanssa, ja ompelin pinnan valmiiksi. Koko on nyt 148 x 220 cm. Tikkaan peiton kuitenkin kokonaisena. 

Suunnittelin lisääväni vielä sinisen reunuksen, mutta nyt mietin vaihtoehtoa levittää vähän valkoista reunaa ja unohtaa sininen reunus kokonaan. Kunhan saan reunuskankaan pesun jälkeen kuivaksi, sovittelen tilkkupintaa sen päälle ja katson, mitä reunus tekisi kokonaisuudelle. 

Peittoni nimi ei ole muuten Reikä seinässä, vaan Valoa ikkunassa.

Kurssin saldoksi jäi ompelusten lisäksi monta uutta tilkkuystävää (kiitos teille, oli kiva tutustua!) sekä paljon ideoita ja ohjeita, joihin en ehtinyt viiden päivän aikana tarttua, vaikka  ompelupäivät välillä venyivätkin aika pitkiksi. Oli todella tehokas viikko irrottautua työpaineista ja sujahtaa kurssilta kesälomalle!