Siitä Se sitten lähti

Nimittäin koukusta. Kauniin punaisesta, hiukan pullukasta virkkuukoukusta. Jotta sille olisi töitä, ostin pinkin (vai marjapuuron, syklaamin, roosan? - riippuu mistä kulmasta ja missä valossa katsoo) väristä ontelokudetta. Maton ohje löytyi Pirjon blogista. Innostuin ristipylväistä ja tein niitä pari raitaa lisää.

Jo kuteen värivalinta ennusti kotimme ns. naistenvessan värityksen muuttumista turkoosista roosaksi. Kävin ostamassa uudet pyyhkeet, mattoon sointuvat. Ja luulin homman olevan näillä selvä. Mutta: Mikäs se pilkistääkään wc-istuimen takaa? Turkoosi wc-harja! Ja aamupuuhakello? Turkoosi sekin. Samanvärinen kynsiharja siirtyi samantien poistettavien listalle (se olikin jo aika kurjan näköinen kaikesta mustikkaisten käsien ja kynsienalustojen jynssäämisestä). Sisustaminen siis jatkuu ensi viikolla, haussa  roosa vessaharja, kynsiharja ja aamupuuhakello. Luulen kyllä lopulta tyytyväni valkoisiin, ettei etsintä veny liian pitkäksi. Voin nimittäin löytää vaikka vihreän virkkuukoukun, ja siitä voisi seurata koko ruljanssin uudelleen käynnistys.

Neulanhaltija on blogissaan esitellyt pikakolmiotekniikoita ja kauniita töitään. Siitä Se sitten lähti. Ensin ajattelin ompelevani kolmioista vielä muutaman pussukan arpajaisvoitoksi, mutta ajattelemattomuudesta seurasi alkuaan suurempi urakka. Enpä taas yhtään pohtinut mittoja, tyytyväisenä vihellelen leikkasin 6x6 cm tilkkuja - ja aika pikkuisiahan niistä tuli, kun ne kolmioiksi ompelin. Pikaisesta ompeluyrityksestä seurasi kahden illan ruutupeli - ei tule tästä arpajaisvoittoja. Teen nyt tilkkupinnan, josta voin ommella isomman pussukan, samalla kaavalla kuin aikaisemmin tekemäni Possukka. Pikkuruutujen kanssa on aika nährääminen, mutta ihan kiva kokeilu. Valmiin ruudun koko on n. 4x4 cm.