Sivut
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Vaalipäivän sukujumppa
Kun kansallisvelvollisuus tuli suoritettua jo aikaisemmin, päätin käyttää vaali-iltapäivän jo kauan odottaneen tilkkupeiton valmisteluun tikkausta varten. Tulikin oikein hikinen sukujumppa, kun asettelimme D-insinöörin ja anopin kanssa kerroksia kohdalleen. Käytin suihkutettavaa liimaa yhdistämiseen, ja homma sujui yllättävän hyvin. Vältyimme myös liimatulta lattialta ja keittiökaapeilta. Keittiön lattialle oli vaivattominta järjestää tilaa, mutta sielläkään ei ollut sitä liikaa. Kaapit oli helppo suojata liimasuihkeilta kiinnittämällä suojakangas laatikoiden ja kaappien ovien väliin, kangas jatkui sitten peitteen alle. Pakko tunnustaa, mutta D-insinööri oli aika hyvä tässä hommassa. Peite tulee rantasaunallemme viime syksynä tekemän peiton kaveriksi. Ensimmäinen peitto oli yhdelle sängylle, tämä on parivuoteelle koossa 210x250. Sängyt, tai oikeasti vain patjat, ovat korotetulla lattianosalla, jota sanomme pankoksi. Patjojen välissä on tilanjakajana hylly. Ihanaan, että peitto on tässä vaiheessa. Nyt pääsen käynnistämään tikkaamisen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunis peitto valmistumassa.
VastaaPoistaHieno peitto tulossa!
VastaaPoistaEdellisessä postauksessa oleva kaulaliina kauniin värinen.
Kiva peitto! Minusta tikkaaminen on yksi ihanimpia tilkkutyön tekovaiheita. Tikkauksessa tilkkutyöstä tulee niin ihanan muhkea ja se saa ikäänkuin sielun sen mukaan millaisen tikkauksen siihen tekee. Miten muuten ajattelit tikata? Käsin koneella? Kuvioita, sanoja vai viivoja?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Suunnittelen tikkaavani koneella. Ensimmäisen peiton tikkasin käsin ja siihen meni kolme kuukautta. Luulen noudattavani samaa suoraa tikkausta tässäkin peitossa, näin isossa työssä en vielä uskalla harjoitella kuvioita eikä sanat oikein ole minun juttuni.
PoistaUpea peitto, kauniit värit. Tikkaus on tärkeä, mutta minun mielestäni hankalin homma, ainakin, kun on iso peitto.
VastaaPoista