Messukeikka

Perjantaipäivä meni leppoisasti Tampereen Kädentaitomessuilla. Aika monta muutakin tilkkuilijaa siellä taisi olla, ainakin blogipostausten perusteella. Kankaisen kangaskasoja kaivellessani vaihtoin muutaman sanan toisen kangasaddiktin kanssa, vasta jälkikäteen kävi mielessä, olisiko hän voinut olla Satu, Tilkkureppu, Anne, Eija, Vekki tai joku muu blogiystäväni? Olihan meitä siellä aika paljon. Eikä tyhjjin käsin tarvinnut kotiin tulla!

Kouvolan Konetikin pisteestä löytyivät nämä kangasmallit

Kangasmalleja samoin Kouvolan Konetikistä, palat ovat yllättävän isoja.

Tätä kissakangasta en voinut vastustaa, vaikka en ilmiömäinen kissafani olekaan. Tykkään niin kankaan väreistä!

Suunnitteilla olevaan projektiin, mitäpä muuta kuin lilaa, sinistä ja roosaa.

Arja Noran herkkä siipihenkari sijoittuu tyttöjen vessan seinälle ja siihen ripustan korujani.

Hellyttävä tonttupariskunta täydentää tonttukokoelmaani. 

Vaikka vannoin, etten osta uusia lankoja, niin Taito Pirkanmaan puodista Roosanauha-sukkalankoja ohjekirjasineen kulki kuitenkin mukanani kotiin. Ihan vain siltä varalta, että innostuisin vihkosen kauniista kirjoneulesukista.

Tampereen reissun iso ilo oli tavata myös ystäviäni, kiitokset Maire ja Maria, teitä oli ilo nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Keskimmäiselle kiitokset yösijasta! Museokeskus Vapriikille kiitokset Terrakottasotilas-näyttelystä, lauantaina kävin siellä haltioitumassa. 

Messukeikka täydensi alkuviikon kuntoutusta juuri sopivalla tavalla. Aslakin kuntoutuspsykologin ohje oli tehdä mahdollisimman paljon asioita, jotka tuottavat iloa ja hyvää mieltä. Tunnen itseni aika tottelevaiseksi oppilaaksi! Tänäänkin oli pakko ottaa rennosti, sähköt olivat poikki yhdeksän tuntia, sukkaa pukkasi ja lukeminen maistui otsalampun valossa. Hiukan harmitti, kun en päässyt pesemään ja silittelemään ostamiani kankaita, ompelemisesta puhumattakaan. Mutta menihän se päivä näinkin.