Taas ympyröitä

Työhuonetta raivatessani pahvisen lehtikotelon pohja petti ja lehdet levisivät pitkin lattiaa. Enpä ole muistanut, että minulla on tällainenkin lehti ja - mikä siinä onkaan kannessa!

Ympyröitä! Tehty sillä toisella ohjeella, lehdestä löytyi kaavat osasiin. Toinen lehden ehdottama vaihtoehto on hankkia leikkuukoneeseen (AccuQuilt Go) muotti numero 55069 ja päästellä vain menemään. Kone syytää valmiit palaset kitusistaan. (Onkohan näitä aparaatteja Suomessa jollakulla?)

Omalla ompelupöydällä on ollut aika hiljaista. Pihan kevättyöt, ne eivät näytä vaan loppuvan. Killan kankaanvaihtotyön olen saanut tehtyä, se tulee esittelyyn, kunhan olen käyttänyt sen ensin killassa näytillä. Lahjaksi menevän väkkäräkassin olen saanut alkuun, ja suunnitteluseinällä on jo muutama blokki. Kolmen sentin suikaleita on leikattu valmiiksi laatikollinen, pienelläkin huokaustauolla voi käydä ompelemassa muutaman sauman. Kyllä se taas tästä. 

(Auringonsäde karkasi kaihtimen raosta kuvaan mukaan)

Helluntaihyrrät

Siinä se nyt on! Hyrräpeitto tikattuna ja kantattuna - valmiina! 

Tänään selvisi myös instagram-keskustelun seurauksena, että ohjeita tällaiseen peittoon on ainakin kaksi. Tämä on tehty Quick Curver Ruleria apuna käyttäen, ja ohjeen mukainen peiton nimi on Chic Country Quilt. Toisen, minusta samannäköisen peiton nimi onWinding Ways. Blokin valmistus menee vähän eri tavalla. Winding Wayssä blokissa lehdyköiden välit tehdään yhdestä palasta, kun taas CCQ:ssa jokainen lehdykkä rakennetaan erikseen ja lopuksi kaikki neljä yhdistetään blokiksi. Paloja CCQ:n blokissa on siis neljä enemmän. Kumpi lie helpompi tehdä, siihen en osaa ottaa kantaa. 

Tikkauksen suunnitelussa vakoilin netissä, miten muut ovat tämän tikanneet ja sitten kehittelin omiani vähän lisäksi. Koko on 143 x170 cm.

Tykkään tästä edelleenkin hurjasti. Enkä niinkään noista neliapiloista vaan ympyröistä!

Pussukkakevään päätös

 Kevät on ollut pussukkapitoinen, johtuen osittain siitä, että pyyntöjä niiden ompelemiseen on tullut, jos ei nyt ihan ovista ja ikkunoista, niin ainakin tuuletusräppänöistä. Kehyskukkaroita, hihnalla ja ilman, on tullut tehtyä parikymmentä. Kaikkia en ole edes tänne viitsinyt kuvata, etenkin kun niistä yli puolet on tehty samasta kankaasta pyytäjien toiveesta. Paikallisesta kangaskaupasta löytämäni musta-harmaa Downton Abbey- kangas (kympin huitteilla metri!) on huvennut kiitettävästi niihin, vaikka kyllä sitä on vieläkin aika paljon jäljellä. Ostin koko pakan lopun, kun oli niin kaunista ja halpaa, ei sitä ollut kuin kolmisen metriä :D

Tämä penaali menee edellisen penaalin omistajan isosiskolle ja on tämän kevään viimeinen tilaustyö. 

 Jos aion saada killan kankaanvaihtotyön tehtyä (dead line 3.6.), yhden väitöslahjan (11.6) ja näyttelytyön FinnQuiltin Mansetilkku-näyttelyyn  (postiin viimeistään 20.6), on ne otettava työn alle - ja kiireesti. Lisäksi olohuone kaipaisi verhonvaihdon seurauksena uusia tyynyjä, keltaisen hyrräpeiton kantin viimeisen reunan kiinnityskin on työn alla. Viimeinen on tosin televisiokäsityö käsin ommellen. Kyllä tässä ehdin, kaikki on suunniteltu jo valmiiksi - eivätkö ne ole silloin jo puoliksi tehtyjä?

Toppatakki tabletille

 

Tabletti sai vihdoin toppatakkinsa, kun säät muuttuivat kesäisiksi. English Paper Piecingillä tedyt tilkkupinnat muuttuivat pussiksi, johon tabletti sujahtaa helposti. Alkuperäisessä ohjeessa vetoketju oli lyhyellä sivulla. Ohjeessa oli toinen puoli tehty neljästä suorasta kaitaleesta, minä tein kummankin kyljen EPP:llä.

Kuningatar-ajatukseni vetoketjun suhteen osoittautui kaikkea muuta kuin kuningatar-ajatukseksi. Ostin keväällä Karnaluksista läpiaukeavia vetoketjuja ajatuksena tehdä niistä kaksi värisiä pakottamalla ne parinvaihtoon. Yritin naittaa oranssin ja turkoosin vetoketjun, mutta lopputulos oli kummallisen kiemura, vaikka ketjut olivat väriä lukuunottamatta täsmälleen samanlaiset. Sitä kiharaa liittoa, jonka sain aikaan, ei olisi voinut ommella ainakaan tuon pussukan reunaan, joten nyt oranssilla puolella joutuu kestämään turkoosia kejua. Harmaa olisi voinut olla ihan hyvä ratkaisu, mutta sellaista ei omista varastoista löytynyt. 

Tilkkupinnan alla on ohut vanu ja sen alla vielä huopakovike. Tilkkupinta on tikattu koneella suorin linjoin. Koko on 20 x 30 cm. Kyllä tabletti nyt tarkenee.

Käsin ommellen

Uusimmassa Love Quilting & Patchwork -lehdessä oli English Paper Piecingillä tehty tablettipussukka. Vaikka muutama työ on kesken, ja aika monta tehtävien listalla, olihan tätäkin pakko kokeilla. Koukuttavaa jälleen kerran. .

Pieni neliö on tuuman kanttiinsa

 Koska pussukka sisältöineen on kulkuriluonteinen, niin leikkasin neliöt harmaasta kankaasta, valkoinen tuntui liian aralta. En ole vielä ihan varma ratkaisun viisaudesta, mutta tuskin vaihdan valkoiseen. Lehden ohjeessa vain toinen puoli tehty tällä tekniikalla, "nurja" puoli oli tehty neljästä kaitaleesta. Minä ajattelin pistellä kummankin puolen samalla tavalla. Ohjeessa oleva koko ei täsmännyt oman tablettini kanssa,  mutta siitähän selviää lisäämällä paloja reunaan. 

Tikkailin tänään keltaista hyrrä-peittoa pätkän verran eteenpäin. Pihatyöt kiljuvat tekijänsä perään, enkä oikein tiedä, missä minun olisi  viisasta olla. Minun kai pitää tehdä itselleni samanlainen sääntö kuin perheemme nuorisolla oli reilu kymmenen vuotta sitten. He saivat olla koneella yhtä kauan kuin olivat päivittäin ulkona. Minun kohdallani se kone on vain ompelukone.

Mutkan kautta tehty penaali

 Tuumaustauko keskeytti penaalin tekemisen., tilkkupinnan esittelin edellisessä postauksessa. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja umpikujasta poispääsemiseksi kävi mielessä, mutta palasin kuitenkin vanhaan tuttuun tapaani. En halunnut lähteä tämän kanssa harjoittelemaan uusia temppuja. Leikkasin tilkkupinnan kahtia, muutaman alareunaan jääneen pienen tilkun vaihdoin pois, muuten olisi saumavaroihin jäänyt isoja möykkyjä. Tulihan taas oikein tekemällä tehtyä.

Pienille tytöille

Pienelle tytölle aarteiden kuljettamista varten pöllöpussukka. Alan vähitellen löytää itseäni miellyttävän pussukkakaavan. Lähtökohtana oli viime kesänä Mäntyharjun kurssilta saamani kaava, jota olen muokannut vähän kerrallaan. Olen lisännyt leveyttä, jotta kehyksen saranakohta asettuisi nätisti kankaan laskoksiin. 

Tämä on taas sellainen kuuluisa suunnittelun kukkanen. Tavoitteena on saada aikaan kynien logistiikkaväline tulevalle ekaluokkalaiselle, mutta joku meni tekijän aivoissa vinksalleen. Ilmeisesti en ole tehnyt tarpeeksi pussukoita, kun en muistanut, että peruspussukan kummankin kyljen kappaleet ommellaan erikseen ja pohjasauma vasta viime metreillä. Ajattelin oikaista ja tehdä ne valmiiksi samalla (siksi kissat ovat erisuuntiin). Etsiskelen nyt oikotieltä pois, taisikin tulla pitkä kiertotie. :(

Neulan alla ja pyörien päällä

Väkkärä-, tuulimylly-, hyrrä-, mikä lie-peiton tikkaus on menossa.

Selailin netistä vinkkejä, miten muut ovat tämän tikanneet, ja suunnitelma on yhdistelmä lainattuja ideoita. Lainan takaisin maksusta ei ole kyllä tietoa.

Otin kopioita peiton ohjeesta ja hahmottelin tikkaussuunnitelmia suoraan niiden päälle. Tällä hahmotelmalla ehkä mennään loppuun asti. Huomatkaa; olen kerrankin suunnitellut etukäteen, enkä vasta sitten, kun neula on jo kankassa!

Hermostuin lopullisesti siihen, että aina välineet olivat väärässä paikassa, väärän koneen luona tai kokonaan väärässä huoneessa. Vanhan kirjoituspöydän, jolla ompelen, molemmilla puolilla on ulosvedettävät tasot. Toisella tasolla minulla on pieni silityslauta ja toisella puolella leikkuualusta. Tosi näppärää, mutta kun ompelutarvikkeeni ovat silitysalustan alla olevassa laatikossa. Kun tarvitsen sieltä jotain, on tason päällä olevat tavarat purettava pois. 

Ratkaisu löytyi Ikeasta, Råskog-vaunu. Postin täti kysyi huolissaan, kun kävin pakettia hakemassa, että ei kai ne vaan lähetä sohviakin, ei muuten mahtuisi heidän takahuoneeseensa. Ikea-palapeliä tunti, ja nyt voin kärrätä tarvikkeet sinne missä ompelen. Jos riehaannun niin isoja töitä tekemään, että minun pitää tehdä koneineni siirtymä keittön pöydän ääreen, kulkee tuo kärri sinnekin. Vuorokauden kokemuksella: Hyvä ostos.

Siitä, että kävin alkuviikosta Tallinnassa tytärtä kouluttamassa Karnaluksiin, ei ole paljoa kertomista. (Ihan) vähän tuli kankaita ostettua, tyttären hankinnat olivat äitinsä ostoksia paljon maltillisemmat. Koulutuksen tuloksellisuus jäi vähän arvoitukseksi. Mutta hauskaa meillä oli!