Väkkärän tähteet...

...vääntyivät pyramidiksi. Näin Anitan blogissa kahdesta neliöstä tehtyjä pussukoita, ja kun Väkkäräkassista jäi neljä kolmiota, niin päätin testata. Netistä löysin parikin tutoriaalia aiheesta, mutta loppujen lopuksi jouduin pähkäilemään ompelujärjestystä  ihan omin päin. Haluan sisäpuolenkin olevan siisti (=saumavarat piilossa), ja vuorin ompelu hierotti älynystyröitä enemmänkin. Mutta en joutunut purkamaan!

Vuoriksi testasin ohutta pöytäliinakerniä, jota löysin Kodin Ykkösestä kolmella eurolla metri. Kernin ompelu sujui ilman kommellluksia, testaan vielä pesemällä pussukan. Omiin pussukoihini olen välillä kaivannut kosteutta kestävää vuorta. 

Jos ihan tarkkoja ollaan, muoto ei ole pyramidin vaan kyseessä on säännöllinen nelitahokas, tetraedri (Lähde: Wikipedia, ihan itsekseni en tätä sentään keksinyt). Alakoulussa ollessani meille tarjottiin maitoa samanmuotoisesta pahvipakkauksesta, jossa oli yläkulmassa pillille reikä. Pillimehujakin taisi olla näissä kolmioissa? Tetrat oli pakattu  kuusikulmaiseen (vai kahdeksankulmaiseen?) laatikkoon, jossa oli muovinen kantokahva. Muistan kanniskelleeni barbien vaatteita ko. laatikossa. Muistaako kukaan muu tällaista maidon pakkaustapaa? Vai olenko nähnyt unta?

Lisäys 30.9.2013: Kantapään (vai vetoketjun pään) kautta opittua: Seuraavaan tetraedriin tulee  myös vetoketjun alapäähän lenksu tai vastaava, johon tarttua kiinni vetoketjua suljettaessa. Tulipahan taas todettua, että vasta käytössä toimivuus tulee ilmi.

Vyöry

Kaikki alkoi tästä: 

Voitin HanneLisen blogista Studios-lehden. Sen seurauksena katselin pikkuruista työhuonettani uusin silmin. Eihän missään sisustusratkaisuissa näy, että se on intohimoisen kässätyöläisen huone! (Paitsi tietysti niissä kaoottisista kangaskasoista sängyn päällä, lattialla tai työpöydällä). Jotain on pakko keksiä! Aluksi ehkä kirjahyllyyn purnukoita nauhoille ja napeille? Mutta mihin kirjat? Tyhjensin eteisaulan kirjahyllyistä kaksi kassillista kirpparille. Sitten laitoin tyhjentyneeseen tilaan ensin ne kirjat, jotka lojuivat siellä kirjarivien päällä. Tilaa huoneestani siirrettäville kirjoille jäi täsmälleen sanakirjarumilusten verran. Mutta sainpas vähän tilaa purnukoille!

Hyllyn toinen pää, alahyllyistä puhumattakaan, ovat vielä kirjoja täysi, eikä mitään paikkaa niille. Siispä roudasin pihamökistä vanhan kirjahyllyn eteiseen ulko-oven suuhun. Vähän meni ahtaaksi, mutta emme itse käytä tätä ovea juuri koskaan ja vieraat pysykööt hoikkina. 

Hain rautakaupasta pintakäsittelyaineet, ja ehdin käsitellä ainoan hyllylaudan ulkotiloissa (hiukan ätäkän tuoksuiset aineet) ennenkuin jäätävän kylmät säät tulivat. Siispä yläpinnassa olevien muutamien kosteuden aiheuttamien laikkujen päälle laitoin liinan ja kukkamaljakon. Kunnostus jatkukoon säiden lämmettyä. Eteisaulan hyllystä siirrän kaikki säästetyt lastenkirjat tähän (kunhan D-insinööri löytää hyllylle riittävän kestävät kannakkeet, nyt siinä on käsinveistetyt puutikut) ja sitten roudaan ammattikirjani työhuoneesta eteisaulaan. Sitten voin täyttää oman hyllyni - vaikka millä.

Hyllyä pihamökistä kaivaessani näin sinne aikoinaan haudatun lokerikon. Se on kotoisin edellisen työhuoneeni (siis leipätyöhuoneen) komerosta. Talo oli aikaisemmin ollut oppilasasuntolana, ja jokaiselle sairaanhoitajaoppilaalle oli komerossaan oma lokerikko. (Liekö tavoitteena ollut opettaa tulevat hoiturit yksityiselämänkin puolella järjestelmälliseen elämäntapaan?) Mittavan remontin uhatessa korjasimme talteen kaksi lokerikkoa ehkä parista sadasta vastaavasta. Mihin se toinen on joutunut, ei aavistusta, mutta tämä toinen löytyi vielä.

 

Laatikostolla on korkeutta noin 180 cm, leveyttä n. 40 cm ja syvyyttä 30 cm. Siinä on kuusitoista kokopuista laatikkoa. D-insinööri on jo muutaman kerran ollut laittamassa tätä juhannuskokkoon, mutta olen päässyt väliin. Tuon kummenpaa kuvaa en siitä saanut, se kun on siellä kaikkien muiden tarpeellisten tavaroiden keskellä. 

Mittanauha kourassa kuljin ympäri pientä työhuonettani - ja haa! Löysin yhden nurkan, johon laatikoston voisi sijoittaa. Täytyy sitä ennen neuvotella vastaavan mestarin (=D-insinöörin) kanssa yhdestä tiellä olevasta pistorasiasta. Laatikosto vaatii pientä siistimistä, siksi tätä projektia suunnitellaan huolella tuleva talvi ja mahdolliset kunnostustyöt aloitetaan kevään lämpimien koittaessa.Tai voisihan noita laatikoita ottaa sisälle yksi kerrallaan siistittäväksi. Vaikka yksi viikossa, tai joka toinen viikko...

Kun postauksen alussa mainittu lehti on kuvatunlaisen vyöryn saanut aikaan, laitan vahingon kiertämään. Joten jos haluat muutosta elämääsi, ilmoita kommetissa halustasi vastaanottaa Studios-lehti, niin ohjaan vyöryn suuntaasi. Jos halukkaita on useampi, niin arvon lehden saajan. Aikaa ilmoittautua vyöryn kohteeksi on tämän kuun loppuun.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Hirsimökkiväkkäräkassi

Tästä sunnuntaista tuli oikea lepopäivä. Juhlimme eilen isovanhempien, kummien ja ystävien kanssa tuoretta D-insinööriä, ja laitoin juhlia koko viime viikon leipätyön ohella. Viimeiset vieraat kotiutuivat aamulla (siis nukkuivat yön meillä, aamuun asti eivät mummot sentään juhlineet), ja tänään olemme oman perheen kesken ottaneet laiskasti. Juhlaruokia on riittänyt vielä tällekin päivälle, ei ole tarvinnut kokata, nostelin vain eilisiä ruokia pöytään.

Ja minähän riensin heti iloisesti hypähdellen laiskottelemaan ompelukoneen äärelle Perhe ei kyllä sitä oikein ymmärtänyt, enkä minä ymmärrä, mikseivät ymmärtäneet. Keittiössä kipittelyn jälkeen ompeleminen kyllä tuntui ihan levolta, istualtaanhan minä konetta käytän. Ja hyvin laiskotteluni onnistui - hirsimökkiblokeista väkkärän muotoon koottu kassi sai viimeisen tikkinsä.

Päätin tehdä vetoketjullisen sisätaskun, ensimmäiseni. Joku meni pieleen suunnittelussa (laitetaan tällä kertaa juhlaväsymyksen piikkiin). Minulla oli ihan selvä kuva (siis mielessäni), miten homma hoidetaan. Ja sitten minulla onkin käsissäni vetoketjulliset taskukappaleet valmiina ommeltaviksi, mutta sivut risareunalla. Olin unohtanut ommella ylä- ja alakappaleet pussiin ennen vetoketjun kiinnittämistä .  En tarttunut ratkojaan, vaan ompelin taskun kiinni kaitaleiden kanssa, ja sain  risareunat piiloon.

Neliön muotoinen pohja antaa kassiin runsaasti tilavuutta.

Ihan nätti kassista tuli, suurempi vain kuin odotin, ja siksi se taitaa päätyä kuntosalikassiksi. Alunperin suunniteltuun työkäyttöön en sitä uskalla ottaa. Jos tuon kassillisen kantaisin töitä kotiin, niin ompelemiseen ei jäisi yhtään aikaa. 

Muistaakseni espanjalaiset sanovat, "kuinka suloista on olla joutilas ja levähtää hetki sen jälkeen". Kaiken joutilaana olon jälkeen lähden nyt levähtämään marjapuuronpunaisen kutimeni kanssa. 

Kevät mielessä...

...valmistuneen maton myötä. Tämä on toinen ontelokuteesta virkkaamani, ja nyt pidän maton virkkuutaukoa ainakin ensi vuoteen. (Lupasin virkata entiselle opiskelijalleni yhden pienemmän maton, mutta vasta joulun jälkeen). En pysty virkkaamaan kovin pitkää pätkää kerrallaan, pitkät virkkaussessiot käyvät ranteisiin ja olkapäihin (eli jäkitän jotenkin kummasti!), siksi tämäkin on edennyt kovin verkkaisesti.

Maton koko on n. 83 x 97, ja kudetta meni pari kiloa. Pienellä keittiövaa'alla punnittuna en oikein tarkkaa määrää saanut. Prisman hyllystä löysin samansävyiset pyyhkeet, ja matto on menossa "poikien" vessaan.

Malli on sama kuin aikaisemmin virkkaamassani "tyttöjen" vessan matossa, pylväitä ja kolme ristipylväskerrosta välissä, paitsi että tämä on soikea. Sovelsin pyöreän maton mallia ajatuksella, että soikean päissä on kaksi puoliympyrää ja keskellä suoraa. Toimi hyvin.

Seuraavan projektin suunnittelu on käynnissä. Luit ihan oikein, siis minä suunnittelen kerrankin etukäteen. Ja ihan paperille ja värikynillä.Tämähän ihan on ihan eri juttu kuin se, että yleensä vain roiskaisen menemään ja katson mitä tulee. (Ja sitten puran ja puran). Josko tätä ei nyt sitten tarvitsisi purkaa. Ainakaan niin paljon.

Leipää ja sirkushuveja (=tieteellistä tutkimusta)

Leipää: 

Vaikka tämä ei ruoka- tai leivontablogi olekaan, nyt on pakko kertoa maailman paras ja etenkin helpoin leipäohje. Jopa minä sain tällaisen komeuden aikaan, joka maistui lisäksi melkein taivaalliselle! Leipä on pataleipä, ja ohje löytyy Cebicin keittiö-blogista, joka on ainoa ruoka-aiheinen blogi, jota seuraan säännöllisesti. Siellä on hyviä, käyttökelpoisia ja tavallisia (tämä on positiivinen arvio!) ohjeita, joista pöllömpikin ymmärtää, mitä pitää tehdä. Kiitokset Cebicin Hannalle ohjeen jakamisesta!

Sirkushuveja: 

Nyt se on sitten ihan tieteellisesti todistettu, nimittäin tilkkuilun terveysvaikutukset. Daily Mailin Online- versiosta löytyy artikkeli, jossa todistetaan tilkkuilun vaikutuksen hyvinvointiin  päihittävän jopa liikunnan! Mehän kyllä tiesimme tuon jo ennestäänkin, ja tällä tutkimuksella voimme nyt perustella asiaa vakuuttavasti muillekin. 

Let's go to quilt!

SWAPpini

Melkein kolme viikkoa meni ennen kuin SWAP-pakettini saavutti australialaisen vaihtokumppanini. Ja nyt huomasin, etten ollut ollenkaan ottanut ryhmäkuvaa lähettämistäni lahjoista, vain muutama itse tekemäni oli tullut ikuistettua. 

F-R-I-E-N-D-S vaihtoon lähti:

F - floating candles

R - red birds (Pentikin huopaisia lasinalustoja)

I - I-phone pouch ( tai I-pod tai joku muu pussukka, kuvassa)

E - Emperors Bride Tea (Keisarin morsian teetä)

N - nest for the craft projects (kässäpussi, alimmassa kuvassa)

D - dishcloth (virkattu bambulangasta)

S- salted liquorice

Eniten päänvaivaa tuottivat kirjaimet i ja e, luin jo sanakirjojakin helpottaakseni keksimisen tuskaa, mutta löytyiväthän ideat lopulta. Hauska vaihto, kiva idea ja tarkasti Khrisin emännöimä. Thank you Khris!

Korviksia, BOM, tiskirättejä ja möykkylankaa

Voitin taannoin Timantun blogista kauniit käpypitsikorvikset. Olin ihaillut hänen käpyilyään jo aikaisemmin, ja tilasinkin samaan pakettiin tyttärelle vihreät samanlaiset. Sain ne tänään, ja voi ihanuus, ne ovat vielä kauniimmat livenä kuin kuvissa! Suurkiitos Timantulle!

Aurifilin BOM, Mr. Blue Skykin valmistui muutaman mutkan kautta. Mittaustekniikkani lienee hiukan liian suurpiirteinen, koska en saanut Half Square Triangeleita onnistumaan ohjeessa olleella tekniikalla millään. Ne tehtiin 2½ x 3 1/4 tuuman suorakaiteista. Vasta jälkikäteen tajusin, että olisi pitänyt tarkistaa tilkkuun piirretyn lävistäjän kulma tarkasti 45 asteeseen. Hätäisenä sain vain vinksalleen olevia HST:ja aikaan. Siispä leikkasin uudet neliöt ja tein HST:t vanhalla konstilla ja trimmasin ne sitten oikeaan kokoon. Harmi vain, että edellisissä blokeissa käyttämäni kankaat osoittavat uhkaavasti vähenemisen merkkejä, enkä olisi kaivannut yhtään ylimääräistä silppua tässä vaiheessa. Mutta Mr. Blue Sky valmistui. (Näyttää olevan vähän huolimattomasti silitetty!)

Nyt alkaa tiskirätit riittää! Niitä on ollut tosi mukava virkata telkkari- ja matkakäsitöinä, mutta palailen nyt puikkojen pariin.

Uudistuneen Pyöröpuikko-lankamyymälän ikkunasta bongasin kauniin lenkkihuivin ja kävin samantien ostamassa langat siihen. 

Lankana on teetee:n  cacao (89 % alpakkaa, 11 % polyamidia).Möykkyiseksi langaksi mukava neuloa, mutta todennäköisesti mahdoton purkaa!

F-R-I-E-N-D-S Swap ja hirsimökkikassi

Osallistuin elokuun alussa alkaneeseen swapiin (vaihtoon), johon törmäsin Khrisin  Sew Prim Khris - blogissa. Yllytyshullun vikaa kun löytyy, lyöttäydyin mukaan. Idea oli vaihtaa pikkulahjoja partnerin kanssa. Tässä vaihdossa lahjojen alkukirjainten tuli muodostaa sana FRIENDS. Aikaa oli neljä viikkoa, ja kun Khrisin niemeämä vaihtoparini on Australiassa, myös matkoihin piti varata aikaa. Saimme kumpikin pakettimme postiin noin viikko ennen määräajan päättymistä. Olin parini, Vickyn, kanssa yhteydessä sähköpostilla, ja kävin hänen blogissaan vakoilemassa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Työlästä oli keksiä englanninkielellä sopivia lahjoja, etenkin i ja e tuottivat suurta päänvaivaa. En vielä paljasta Vickylle lähettämiäni lahjoja, koska hän ei pakettiani vielä saanut. 

Matka Australiasta Suomeen on ilmeisesti lyhyempi kuin Suomesta Australiaan, koska Vickyn paketti tuli seitsemässä päivässä. Omani lähettämisestä on kulunut jo kymmenen päivää, ja se on vielä matkalla. 

Vicky oli pakannut lahjansa kauniisiin pieniin paketteihin, joiden päällä oli kunkin lahjan kirjain. Ja sisältä löytyi...

F - fabric - kaunis raidallinen fat quarter,
R - reusable bag (kuvassa vas. yläkulmassa, minä olen suurinpiirtein hulluna näihin Envirosaxin kevyisiin varakasseihin, menevät pieneen tilaan ja kestävät 20 kg, ostelen niitä matkamuistoiksikin, ja nyt minulla on australialainen sellainen, ja huom. Vicky ei tiennyt kassikeräilystäni!)
I - ink, eri värisiä kyniä
E - eating = suklaata, kaikki meni jo, eikä kestänyt edes kauan, vaikka olikin meikäläistä suklaatia huomattavasti makeampaa
N - notes, pöllömuistikirjoja, että pöllömpikin muistaisi
D - dates, iloisen värikäs kalenteri ensi vuodelle
S - sewing, nuppineuloja, hauska pieni ranneneulatyyny ja ratkoja (etenkin ratkoja on minulle todella passeli!)

Yritimme Vickyn kanssa pysytellä keveissä lahjoissa, silti lähetyskustannukset halvimmallakin mahdollisella keinolla taisivat molemmilla olla korkeammat kuin paketin sisällön arvo. Mutta hauskaa meillä on ollut, ja olemme jo hieman tutustuneet toisiimme ja aiomme jatkaa yhteydenpitoa.

Hirsimökkiväkkärä on muotoutunut kassiksi.

Mietin pitkään työjärjestystä ja päädyin tikkaamaan kassin väkkärävaiheessa. Kokosin kassin lopulliseen muotoonsa nuppineulojen avulla kahdesti nähdäkseni, miten suunnittelemani tikkaukset kulkisivat valmiissa kokoonpanossa. Silti oli yllätys, miten ne asettuivat. Hahmotushäiriö?

Ja jälleen kerran opin, miten tärkeää on tehdä tikatessa riittävästi tilaa koneen ympärille. Yritin laistaa työpöytäni raivaushommasta, siispä väkkärän siivekkeet pyyhkäisivät kaikki vähänkin kevyemmät tavarat pöydältä lattialle. Tikkasin pohjaosan Sulkyn vaihtuvavärisellä (lila, harmaa) puuvillalangalla, mutta se näytti niin synkeälle, että reunaosiin vaihdoin hiukan kiiltävän viskoosilangan, joka näyttää huomattavasti paremmalle. (Hyvähän minun on sanoa, että paremmalle, kun tikkaukset eivät näyt kuvissa :D )

Kassi on iso, liian iso ainakin siihen käyttöön, johon sitä suunnittelin. Alkuperäisessä mallissa kassin yläreunaa oli vedetty kokoon sivuilla olevilla nauhoilla, mutta se ei minua ainakaan tässä vaiheessa houkuta. Sovittelen seuraavaksi hakaneuloilla hihnoja, ja mietin, miten jatkan tästä. Ja vaikka koko ei vastaakaan odotuksiani, eikä tilkkujen kulmat satu aina kohdilleen, tykkään ihan hirmuisesti tämän värityksestä!

Tampereen tuliaisia

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseeni ja etenkin tamperelaisille vinkeistä hyödyntää vapaa-aikaa kaupungissanne järkevällä tavalla. Hukkaan eivät menneet vinkit, vaikka lopulta käytettävissä aikaa oli aika niukasti, ja Poppanavakka onkin lauantaisin kiinni. Kiitokset Eijalle kuitenkin Poppanavakka-vinkistä, se on laitettu talteen seuraavan Tampere-käynnin varalle.

Päiviksen blogista jo aikoja sitten löysin näppärän keinon neuleiden pingottamiseen, solumuoviset neliöt, joista voi rakennella tarpeensa mukaan alustan pingotettaville neulekappaleille. Päivi vinkkasi ostaneensa omansa Tampereen vaahtomuovista, mutta silloin niitä ei ollut saatavilla. Tampereen reissun ollessa tiedossa, olen käynyt kurkkaamassa nettisivuilta, olisiko niitä, ja vihdoin tärppäsi.

Nyt ei tarvitse enää laskea, löysinkö matosta kaikki ne pingotusneulat, mitä olin siihen upottanut, eikä tarvitse pelätä tärykalvojensa rikkoutumista, kun olenkin tehnyt laskuvirheen.Tulevat neuleeni pingottuvat tästä lähtien tyylikkäästi koottaville alustoille, jotka voin tyrkätä kuivumisen ajaksi tieltä pois vaikka sängyn alle. 

Merletosta löysin hyllyjä tutkiessani pingottamiseen suunniteltuja U:n muotoisia neuloja (Fork Blocking Pins by Clover). Hinta oli vain aika tehokas rajoite, 40 kpl mutkalle kännettyjä neuloja, 14.50 €! Jäivät kauppaan.

Tampereen vaahtomuovista löytyi myös koko hyllyllisen kokoinen yllätys: tilkkutyökankaita. Ne olivat tulleet heille jonkun varaston kaupan yhteydessä ja pakan päässä olleesta hinnasta oli 25 % alennus. Ja niinhän siinä taas kävi:

   Punaista kangasta minulla on ennestään vihreänä, ja kun olen todennut sen hyvälaatuiseksi  ja napakaksi, , mukaanhan se oli otettava. Sitä ei enää ole siellä, vein mukanani pakan lopun. Oikean alakulman Fassettia jäi vielä, Kaffen kankaita siellä taisi olla muitakin. Metrivetoketjuja ostin maltillisesti, minulla ei ole aikaisempaa kokemusta niistä ja haluan testata niitä ennen suuremman varaston hankkimista. Ystävällinen myyjä kiinnitti vetimet niihin valmiiksi.

Päiviksen vinkistä kävin katsastamassa Stokkan lehtiosaston. En ole koskaan nähnyt niin montaa tilkkulehtimerkkiä samassa hyllyssä, oli siis ihan valinnanvaraa. Omasta mielestäni oli tolkku lehtiostoksilla(kin) mukana.

Lankakaupat sivuutin, ja ihan syystä. Edelliseltä vierailulta Lankamaailmassa on vielä muutama kerä (oikeasti muutama kassillinen) tähteenä. DI-nuoremman valmistujaisruokapaikan vierestä löytyi kaksikin lankaliikettä, onneksi olivat siihen aikaan jo kiinni. 

Ei niin mukava tuliainen on flunssanpoikanen, jota nyt hoitelen, ettei se vaan kasvaisi isommaksi, vaan kuihtuisi pikaisesti olemattomiiin. Onneksi se on niin pieni, ettei se ompelemista estä, mutta sisällä aion tämän päivän pysytellä.