Tytär on lähdössä ensi viikolla kuukaudeksi CISVin kansainväliselle leirille Ohioon, USAan, neljän yksitoistavuotiaan kanssa. Näille Village-leireille on tapana viedä kustakin osallistujamaasta tuliaisia eri maista tulevalle henkilökunnalle. Tyttären urakkaa helpottaakseni neuloin kahdet sukat kotoa löytyneista lankavarastoista. Näitä sukkia neuloessa ei tullut hiki, sen verran säät suosivat sukankutojaa.
Haluan tässä vielä erikseen kiittää kaikkia edelliseen postaukseeni (ja aikaisempiinkin) kommentoineita kannustuksesta ja hyvistä vinkeistä. Vaikka olen ommellut todella kauan, niin tilkkuilussa olen aika monessa asiassa ihan alkutekijöissä. Monet tilkkutöiden tekemiseen tarvittavat materiaalit (vanut, tikkauslangat ym.) ja muut tarpeelliset tilpehöörit ovat uusia tuttavuuksia, eri tekniikoista puhumattakaan. (Tässä välissä on pakko kertoa: En vielä syksyllä tajunnut, mitä on vapaatikkaus. Ihmettelin vain, millä ihmeen konstilla töihin on tikattu kaikenlaisia kiemuroita ja kuvioita. Sitten näin netissä videon vapaasta tikkauksesta ja olin yhtä ällistynyt kuin jos naapurin Eijan lehmät olisivat lentäneet terassimme ohitse: Sehän liikkuu sivuittain ja taaksepäinkin! Ihan mihin suuntaan vaan! Nyt ällistykseni naurattaa, mutta silloin lähinnä nolotti, kun olin ajatellut niin kapeasti.) Olen yrittänyt opiskella kirjoista ja kansista, mutta blogeistanne ja kommenteista olen saanut tähän asti parhaimmat vinkit. Samalla minulle on valjennut bloggaamisen rikkaus ja yhteisöllisyys, tätäkään en olisi osannut aloittaessani kuvitella. ISO KIITOS KAIKILLE!
Blogien ihanuus on juuri siinä, että löytää kulloiseenkin suuntaukseen samoin ajattelevia kavereita. Oikea mielentila on avain moneen asiaan. Tikkauksen oppiminen kirjoista on vähän niinkuin yrittäisi oppia tangoa kirjan perusteella - ei ole tainnut kukaan oppia tangoa kirjoista. Jatketaan bloggaamista ja tikkauksen treenaamista!
VastaaPoista