Olin riisunut jo kaikki vapaaseen konetikkaukseen tarvittavat vermeet pois, kun huomasin, että kassin pohjakappale jäi tikkaamatta. En viitsinyt enää räplätä osasia takaisin paikoilleen, vaan tikkasin pohjan suurin piirtein suoralla ompeleelle. Siitä tulikin aika mielenkiintoinen, sininen langanosa upposi pohjakankaaseen, ja valkoinen ja punainen jäivät hauskoina viiruina näkyviin. Tätä ideaa voisi käyttää jossain muuallakin...
No jaa, kuva ei taaskaan kerro totuutta!
Vuoriin ompelin ison taskun, jonka jaoin kahteen osaan väliompeleella.
Kassin nimeksi Moka olisi ollut varsin passeli, niin paljon ratkojaa taas tarvittiin. Jonkun blogista lukemani sitaatti: Mikä käsityö se on, jos sitä ei ole yhtään purettu.
Noloin juttu:
Mikäs se tässä, tyynykö? Ei, vaan kassi, joka on ommeltu totaalisesti pussiin. Jäi nimittäin kääntöaukko tekemättä. Missä se ratkoja taas on?
Sain kassin viimeistä tikkiä myöten valmiiksi. Mutta se jäi kuvaamatta, kun yksi pikku juttu ärsytti. Punaiset kolmiot tulivat molemmilla puolilla ihan yläreunaan,ja se näytti ihan tyhmälle. Kassi olisi vaatinut sinne yhden rivin tilkkuja, joissa ei punaista olisi ollut. Mutta sitten kassin korkeus olisi kasvanut liiaksi. Kassin sangat sattuivat vielä ihan hölmösti samaan kohtaan noiden punaisten kolmioiden kanssa.
Ajattelin, että kyllä siihen silmä tottuu. Mutta kun ei tottunut n. 30 sekunnissa, etsin taas ratkojan. Rakensin yläreunaan sinisen reunuksen, jota aloitin jo tikata samanlaisella tikkauksella kuin muutakin kassia. Reunus näytti ihan älyttömälle. Se pisti pahemmin silmään kuin punaiset kolmiot yläreunassa. Missäs ratkoja?
Kävi kuin hiirelle kissan räätälinä. Ei tullut kassia, mutta tuli pussukoita.
Olin luvannut tehdä D-insinöörille yhden yön matkapussukan, ja tässä se nyt on. Meinasi mennä vain insinööritieteeksi, kun sain malliksi kaikki pussukkaan mahdutettavat putelit ja toivomuksen osastoida sisus niin, etteivät kaikki ole yhdessä sekaisin. No, se osastointi on sitten sitä, että ompelin kummallekin sivulle taskut, joista kummankin jaoin kolmeen osaa sovittaen sisään partavesipulloa, deodoranttia, hammastahnaa jne.
Olen siis edelleen ilman talvivaatteisiini sopivaa työkassia.Tähän vielä palataan - joskus. Nyt lähden hoitamaan ratkojan käytöstä jumittuneita hartioitani hiihtoladulle.
Eijalle tervetuloa lukijakseni!
Kun ei ollut kuvaa valmiista kassista, vaikea sanoa mitään - paiti että hyviltä näyttävät nämäkin!
VastaaPoistaJuu, jotenkin haluaisin yhtyä tuohon kommenttiin ratkojasta, niiiin tuttua puuhaa... ;o)
Eipä ainakaan tarvinnut kassiaineksia roskikseen heittää, kivat pussukat niistä sait, kaunista pintaa:)
VastaaPoistaHiihtoladulle harmitukset haihtuu:)
Superkauniita ja nättikuvioisia pussukoita olet tehnyt:)
VastaaPoistaKun omistaa ratkojan ja nokkeluutta, niin yksi muuttuu helposti kolmeksi. Hienoja pussukoita, värit hivelevät silmää.
VastaaPoistaNo, mutta kuitenkin jatkojalostit kassin, mulla olisi varmaan jäänyt odottelemaan aikaa parempaa!
VastaaPoistaHienot pussukat tuli, kauniin väriset.
Ratkoja on todellakin ompelijan oiva työväline!
Joskus tuntuu, että suurin osa tilkkutyöhön käytetystä ajasta kuluu matkan varrella syntyneiden ongelmien ratkomiseen :) Siinäkö piilleekin koko viehätys... Kauniit pussukat sait kuitenkin lopputulokseksi, eikähän kovin moni tiedä, mitä niistä oikeasti ja alun alkaen piti tulla. Shhh!
VastaaPoistaNo mutta, loitpahan kolme kärpästä yhdellä iskulla;o) Hienolta näyttävät ja siihen uuteen kassiin sait varmaan tukun oivia ideoita!
VastaaPoistaTämä oli kyllä hauska juttu lukea, oikein nauroin ääneen. En vahingoniloisesti, vaan sinulla on hauska, spontaani tapa kirjoittaa asioista. Jos jotain huonoa, niin aina jotain hyvääkin. Tässäkin tapauksessa syntyi kolme muuta tärkeää tarviketta ja eiköhän se kassikin synny sitten joskus, vaikka ensi talveksi.
VastaaPoistaNiin tuttua hommaa että, ratkojan käyttö ja isomman työn muuttuminen pieneksi. Sinulla on sana hallussa näissä kirjoitteluissa, minullakin oli hauskaa lukiessani.
VastaaPoistaPääasia tuli näköjään kuitenkin tehtyä, tarpeellisia pussukoita.
Ihanaa vilkas mielikuvitus taikoo kassista pussukoita. Tai luovuutahan se on kerrassaan :D
VastaaPoistaOlisi ollut tosi mielenkiintoista nähdä, millainen se kassipahanen oikein oli, kun se piti muuntaa kolmeksi pussukaksi! Mahtoi käydä silmän päälle. Tosi kivat pussukat kuitenkin!
VastaaPoista