BOMista Boschiin

Kun on tullut jo tavaksi paljastaa tyhmyyteni tilkkuasioissa (ja siitä aiheutuvat mokatkin), niin antaa mennä entisten päälle. Ei liene tässä vaiheessa enää mahdollista parantaa mainettani nohevampaan suuntaan ja esittää fiksumpaa kuin on.

Ihmettelin pitkään blogeissa kahta blogeissa esiintyvää lyhennettä, BOM ja UFO. Ja kun halusin edes jotenkin säilyttää positiivisen kuvan itsestäni, en kysynyt keneltäkään, vaan kummastelin itsekseni. Sitten tuossa ennen joulua välähti oikein kunnolla, kaksi kärpästä samalla iskulla. Noita UFOja minulla on ... noo, muutama, mutta ne eivät lentele, vaan ovat piiloutuneet kaappien kätköihin. Mutta nyt minulla on BOMkin!

Querida Juana/Blokkisiskot-blogissa oli linkkejä sivuille, joistaa oli näitä BOMeja löytyy. Aurifin sivuilta sitten poimin reseptin ensimmäiseen BOMiini. Se näytti aluksi monimutkaiselta, mutta ei kuitenkaan ollut sitä. Kankaat on ihan jotain muuta kuin ohjeessa, tuli ehkä vähän imelä, ja tumma kangas on vähän liian tummaa, mutta olen kuitenkin tyytyväinen.

Tämä oli myös ensimmäinen työ jossa käytin tuumamittoja. Yritin kyllä kovasti ensin muuttaa tuumia senteiksi, mutta miten sen nyt mittaat, kun neliön reuna on 11,43 cm? Leikkuualustassani on tuumat toisella puolella, pienten tilkkujen kanssa siitä oli apua. Mutta seuraava välinehankinta lienee tuumamittainen viivain. Luulen nimittäin päässeeni hiukan jyvälle tuumien käytön eduista. Ehkä.

Kun nyt olen jo tietämättömänä maineeni menettänyt (tai saanut sitä lisää!), niin kysyn nyt kokeineilta BOMmaajilta: Ovatko blokit samankokoisia kuukaudesta toiseen? Eli voinko tässä vaiheessa ajatella, että seuraava blokki on liitettävissä tähän ensimmäiseen ja niistä voisi saada jonkin kivankin kokonaisuuden vuoden päätyttyä?

Monivuotinen palvelija, Moulinex Optimal Cordless Duo, eli silitysrautani, alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä. Se kuumenee edelleen, mutta ruikkii rei'istään vettä isoina annoksina ja välillä ihan värillisenä versionakin, (ehkä sitä olisi pitänyt putsata hiukan useammin?) Erityisesti se on ryhtynyt vihaamaan D-insinöörin paitoja, ja tuhauttaa niille kalkinsekaisen ruskean liemen kesken luistavan silitystuokion. 

Minulla on ollut näitä johdottomia Moulinexeja kaksi peräkkäin, ja nyt näyttää siltä, että tämä jäi viimeiseksi. Ei mistään, siis ihan oikeasti ei mistään, löytynyt minkäänlaista johdonta rautaa. Kiersin kaikki ovien ja klikkausten takana olevat kaupat, mutta ei. Olen suorastaan rakastanut johtotonta silitintäni (vaikka silittäminen ei lempipuuhiani olekaan): Johto ei häslää tiellä eikä vedä silitettävää vaatetta kurttuun. Tilkkutöitä tehdessä ei tarvitse joka kerta napoa johtoa seinästä irti tai säätää nollille, riittää että nostaa raudan telakalta pois ja tarvittaessa takaisin kuumenemaan. Uuden raudan nappasin pikapikaa kodinkoneliikkeen hyllystä. Se on ihan okei, luistaa hyvin, mutta johtoa temmon jatkuvasti, se ei tunnu riittävän mihinkään. Argh! Päätinkin, että Moulinexin tie höyryrautana päättyy, ja se jatkaa kuivaversiona ja tilkkutyörautana. Virtaviivaisella uutuudella oiotaan D-insinöörin paitoja. Vanhassa siis vara parempi. Ja nyt niillä on nimetkin, Urpo ja Turpo. Voitte itse arvata, kumpi on kumpi.

Eija yllätti minut iloisesti blogitunnustuksella. Iso Kiitos Eijalle. Näitä on mukava ottaa vastaan, mutta sitten eteenpäin jakaminen onkin jo kinkkisempi juttu. On niin monta ihanaa blogia, joille haluaisin antaa tunnustuksen eteenpäin, ja valinta on aina vaikeaa.

Tämä tunnustus tuntuu nyt pyörivän aika pienessä piirissä, siksi jatkan tätä eteenpäin HanneLiselle, Ampiinelle, Eijan kudontaputiikille, Sadulle Quilttales-blogiin ja Cafe Mea Marialle.

Uusille lukijoilleni tervetuloa! Mukava, jos viihdytte blogissani.

Benvenuti a membri nuovi!  Spero vi troviate.

Tulipa pitkä postaus, toivottavasti jaksoit tänne asti.

P.S. Sitä, mikä on OPAM, en vielä tiedä...