Saunasiivous ja muita perkaamisia

Yleensä sauna siivotaan jouluksi, minulla se jäi joulun jälkeen. Sen jälkeen kun rantasaunamme valmistui vajaa kaksi vuotta sitten, ei talossa olevaa saunaa ole lämmitetty kertaakaan. Olen ikenet hiessä taistellut sen varastoksi muuttumista vastaan, mutta nyt annoin jo vähän periksi. Aika monta neliötä hyvää tilaa, ja lauteiden allehan voi piilottaa kaikenlaista, esim, tilkkutyötarvikkeita. Niinpä väliaikaisena (kunhan saan siivottua kaapeista turhaa roinaa pois, niin sauna on taas sauna, vaikka siellä ei kylvettäisikään!) ratkaisuna päädyin seuraavaan järjestelyyn:

Pakkasin vanut, isot kankaat (vanhat/uudet lakanat, verhot ym), ontelokuteet ja muut tilaa vievät tarvikkeet Pirkan kivoihin ja halpoihin Ivana-Helsinki -kasseihin. Kassit laiton siistiin riviin kiukaan taakse saunalauteiden alle. Jos innostumme lämmittämään tätä saunaan, niin kassit vain kainaloon, niin sauna on kylpyvalmiina (tai ainakin melkein - ylälauteen rajasin kuvasta pois mukavamman vaikutelman aikaansaamiseksi :-D).  Kangaskaappiini tuli runsaasti tilaa, vaikka se ei kyllä siltä näytä:

Tämä on seuraava tarkemman perkaamisen kohde. Laatikot ovat hämäystä, todellisuudessa niiden sisällä vallitsee käsittämätön kaaos, joka vaatisi perusteellista selvittämistä, että oikeasti voisin hyödyntää sen mitä omistan. En näytä oikein itsekään olevan selvillä, mitä tämä kaappi on syönyt, hyllyllä näkyvän punaisen paperikassin löysin kaapin sisuksista. Se on täynnä joskus ostamiani kankaita, mutta unohtunut muun roinan taakse.

Kolmantena odottaa tämä ompelutarvikekaappi, jonka on haukannut sisäänsä kaikkea mahdollista. En ole ihan paras laittamaan tavaroita niille kuuluville paikoille, siksi lootien sisällöt ovat mitä sattuu. Nuo lehtipinot pitäisi käydä läp ja hävittää kaikki, joiden kohdalla yhtään mietin, säästänkö vai vienkö paperikeräykseen. Alan vihdoin tajuta, että vaikka eläisin 150 vuotiaaksi, elinikäni ei riitä kaikkien niiden ohjeiden toteuttamiseen, mitä olen vuosien kuluessa säilönyt.

Sari Kädentaitojen ihmeet -blogista antoi minulle tunnustuksen, kiitos siitä! Tunnustuksen sääntöihin kuuluu kertoa kahdeksan asiaa itsestään ja jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle bloggaajalle.
Aika moni lukemani blogi on jo tuon tunnustuksen saanut, enkä tässä halua nimetä mitään lukemaani blogia ylitse muiden; ne ovat jokainen omalla tavallaan hauskoja, kauniita ja koukuttaviakin. Siksi seuraamani blogit tai bloggaavat lukijani, joilla ko. tunnustusta ei vielä ole, voivat napata sen tästä, olette sen ansainneet.

Kahdeksan asiaa minusta:
1) Lempivärini on ehdottomasti sininen ja kaikki sinne päin viittavat sävyt  (tätä ei kai kukaan blogiani lukenut arvannut)
2) Mustaa en käytä vaatteissa enkä kyllä muuallakaan kuin pakon sanelemana (jos tarvitsen välttämättä sairaslomaa, menen lääkäriin mustissa vaatteissa, koska näytän silloin kuolemaa tekevältä, mutta joudun kyllä lainaamaan ne vaatteet)
3) Rakastan kauniita kankaita (vasta nyt olen tajunnut, että tilkkutyöt ovat ylivoimainen tapa kanavoida kankaiden rakastaminen Järkevään Muotoon)
4) Rakastan lankoja enkä saa koskaan kylläkseni niidenkään hiplaamisesta
5) Minä en kudo puikoilla, vaan neulon (kutominen rajoittuu sanakirjassani  kangaspuiden käyttöön)
6) Haaveenani on päästä lentämään taisteluhävittäjällä (mikä tahansa merkki käy; Mig, Hawk, Hornet, Draken tai vastaava)
7) Minusta olisi ihanaa olla tilkkukangaskauppias, saisin kaiket päivät katsella ja silitellä kankaita
8) Tykkään laulamisesta, mutta suureksi surukseni nuottikorvani on paleltunut.