Onneksi on iso ruokapöytä, sillä työhuoneeni pöytä on aivan liian pieni ison peitteen tikkausoperaatioon. Olen oikein nauttinut Pfaffistani, sen tilavaan kainaloon on isokin peite asettunut tuskatta, eikä tikattavan työn liikuttelu tuota juurikaan ongelmia. Lisätason kulmaakin olen jo oppinut varomaan, sen terävään reunaan työ tuntui aluksi jumittuvan kiinni. Jännitin tikkaamista ja siksi sitä kai lykkäsinkin (vedoten kiireisiin), vaikka peite oli tikkausvalmiina jo usemman päivän. Mutta nyt työ sujuu!
Peitteen keskiosan tikkaan vinoon ruutujen poikki, reuna-alueen tikkauksen suunnitteluun nuorempi poikani antoi hyvän vinkin. Ensimmäinen samalla mallilla ommeltu peitto on myös tikattu vinottain, mutta siinä ei ole kolmioreunusta.
Kunhan tämän urakan selätän, siirtyn joulujuttuihin. Muutama lahjaidea on pyörinyt mielessä, mutta sitä ennen täytyy täydentää punaisten kankaisen varastoja.
Uusille lukijoille tervetuloa!
Kaunis peite!
VastaaPoistaOlen täsmälleen samaa mieltä, Pfaff on ihan ihana!! :o)
Kiitos! Olen ihmeissäni, että voiko ompelukoneeseen todellakin rakastua?
PoistaViihtyisän näköinen ompelupaikka. Minäkin konttailen lattialla tilkkupeiton ja hakaneulojen kimpussa.
VastaaPoistaTilkkupeittojumppa pitää notkeana!
PoistaTässäpä vasta on kaunis peitto. Sininen on kyllä niin toimiva väritys peittoihin, tulee merellinen tunnelma. Ja mitä parahimmat synttärionnittelut, vaikkakin hieman myöhässä.
VastaaPoistaKiitos, täällä Järvi-Suomessa tunnelma on ehkä enemmän "järvellinen" :-D
PoistaSinulla on niin siisti työympäristö, että kyllsiin varmaan tikkauskin onnistuu hyvin: kaunista syntyy.
VastaaPoistaSiisteys on harhaa vain, kaikki rojut on siivottu kuvan ulottuttumattomiin. :-D
PoistaKeittiön ruokapöytä minunkin pitäisi valjastaa tikkaushommiin, mikähän siinä on että se kone vain makoilee viereisen huoneen työpöydällä eikä ota jalkoja alleen.
VastaaPoistaSinulla on tulossa kaunis peitto.
Onpa kaunis peitto tulossa!
VastaaPoistaOlet ensimmäinen, jonka huomaan ajelevan Pfaffilla. Itse ostin vuosi sitten, väristä päätellen hieman erilaisen mutta kuitenkin leveämmällä työtilalla. En ole yhtään isompaa työtä tehnyt, vain nuppupeittoja vähän toista sataa. Yhteen ongelmaan olen kuitenkin törmännyt: kun neula pitäisi saada osumaan tarkasti johonkin tiettyyn kohtaan, läpinäkyvä jalka vääristää. Tarvitsisin jalan isommalla aukolla.
Yritin joskus etsiä Pfaffin kotisivuilta, mutta en löytänyt sopivaa. Jos joku olisi jo ratkaissut tämän ongelman?
Terveisin AnjaK
Tuliko tikistä tasaista kun noin isoa työtä teit? En ymmärrä mikä omassa hommassani tökkii kun tikin pituus vaihtelee... työ on vain 1m*1m. Mallitilkulla jälki on kuten pitää ja tilkku samaa tavaraa kun itse työ, mutta työtä kun itessään alkaa tekemään, tikin pituus vaihtelee kauheesti, useimmiten on älyttömän tiuhaa. Mikähän tohon ois avuksi?
VastaaPoistaTikkasin tuon peiton ihan suoralla tikillä, puhutko sinä vapaasta konetikkauksesta? On tikkaustapa kumpi tahansa, olen huomannut, että tärkeätä on, että ennen aloittamista varmistaa sen, että työ pääsee liikkumaan vapaasti eikä takertele mihinkään. Riittävä vapaa tila koneen ympärillä auttaa jo asiaan.
VastaaPoistaEn tarkoita vapaata konetikkausta vaan ihan suoraa perustikkiä ja tikkaukseen tarkoitettua ns. koristeommelta. Koneessa on apupöytä ja ympärillä tilaa, mutta siitäkin huolimatta jälki on kauheeta.
VastaaPoista