On sitä sittenkin

Nimittäin joulunjälkeistä tilkkuelämää. Opiskeltuani kolme päivää Sadulta saamaani blokkiohjetta rohkaisin mieleni ja tartuin leikkuriin. Eikä se niin kamalaa sitten ollutkaan. Uskalsin siis silputa lahjaksi saamani kankaat ja yllättävän sujuvasti se kävi. Muutaman kankaan lisäsin omista varastoistani.

Four Patchit on ommeltu valmiiksi, samoin kahden kolmion neliöt, jotka ovat kaksi tuumaa kanttiinsa. Ja sitten aloitin neliöiden trimmaamisen. Niitä on yhteensä 144, ja kahdenkymmenen jälkeen alkoi puhti jo loppua. Päätin piristää itseäni, ja ommella yhden blokin neljänneksen kokoon, ja kerätä samalla intoa loppukasan trimmaukseen. Päädyin sitten sellaiseen työskentelytekniikkaan, että trimmaan kymmenen neliötä ja sitten ompelen yhden blokin neljänneksen kokoon. Siten olen aina vähän edellä neliöiden kanssa ja voin säädellä värejä niin, ettei viimeisiin blokkiin jää kaikki samanväriset neliöt. Kyllä tästä vielä valmista tulee. Nimittäin Jersey Girl.

( Hauska sattuma on, että Kanaalisaarista Jersey on ollut haavematkakohteeni sitten ensimmäisten Bergeracin jaksojen. Työn nimi taitaa olla kuitenkin peräisin hiukan suuremman meren takaa.)

Saatua ja annettua

Joulupukki  piipahti  jättämässä lahjat kuusen alle sillä aikaa kun olimme saunassa. Kummallisen kiireinen ukko nykyään, ennen ehti istua ja lauleskella kanssamme, mutta nyt vain leikkii piilosta! 

Näitä saamiani tilkkuilijan lahjoja kelpaa esitellä (vaikka ovatkin kuvatut niiiiin pimeänä päivänä, mutta nyt ei ole ollut muunlaisia päiviä tarjolla). 

Tilkkutaiturin Tytär oli urakoinut valkoviiniglögipullon ympärille tyylikkään asusteen. Hauskaa liivissä on se, että ostimme molemmat tuota kangaspakkakangasta Kankaiselta eräällä shoppailureissullamme. Blogini bannerissa on tuota samaa kangasta sinisenä. Samasta pajasta tuli tarpeellinen nenäliinojen suojuspussi. Hyvästi kassin pohjalla nuhjaantunut niistimet! Kiitos, liivinaluset nautitaan yhdessä uutena vuotena!

Iso yllätys oli tilkkuystävä Sadulta saamani kangaslajitelma - ihania siniseen taittuvia sävyjä koko paketillinen täydennettynä blokkiohjeella. Tätä pakkaa hiplatessa ja ohjetta tutkiessa meni aattoilta ja osa joulupäivääkin. Kankaat ovat niin ihania, että taidan tehdä harjoitusblokin omista varastoistani ensin, etten vain silppua näitä ihanuuksia pilalle. Kiitos Satu ja Fenix!

Antamistani tilkkulahjoista ole sukutyynyt jo esitellyt, mutta ompelukonepaneelit vain keskeneräisinä. Niistä kehittyi pussukka Tilkkutaituirin Tyttärelle. 

Hätäpäissäni ehdin sen kuvata ennen paketoimista ja toimittamista aputontun mukaan. Tikkasin kuvion vaalean taustan kiemuratikkauksella ja osan kuvioiden ääriviivoista. Sisällä on kaksi taskua, ja pussukan sisään piilotin pienet sakset, sormineulatyynyn (joka oli tehty pienen metallisen pullonkorkin päälle), vaaleanpunaiset tikkaushanskat (mallia Guide, löytyivät Prisman puutarha-osastolta, toimivat, testattu on!), kolmemetrisen mittanauhan, jonka toisella puolella on tuumat ja toisella sentit (kotoisin Töölön Tilkkupajasta) sekä tietysti tilkkuilijaa vahvistavaa lääkettä, suklaata.

Tulin kai siivonneeksi ompeluhuoneeni liian steriiliksi joulua varten, nyt on ompelun starttaaminen hiukan kankeata. Ideoita on, mutta kankaisiin en ole saanut tartuttua. Pitää ehkä kaivaa silppukori esille ja aloittaa vaikka pussukalla. jos se siitä käynnistyisi. Onneksi lomaa on vielä aika monta päivää!

Hyvää Joulua!

Hyvää ja levollista joulua!

toivottaa Tiinatei

Joulumössön resepti

250 g voita

2 dl sokeria

1½ dl siirappia

1½ tl kanelia

1 tl neilikkaa

1 tl inkivääriä

2 tl pomeranssinkuorta

Laita ainekset kattilaan, levy aluksi teholle 9, kun voi alkaa sulaa, vähennä teholle 4. Mene ompeluhuoneeseen tikkaamaan tähtiliinoja hetkeksi. Käy välillä ripustamassa pyykit kuivaustelineelle. Laita uusi koneellinen pyykkiä pyörimään. Mene takaisin  ompeluhuoneeseen tikkaamaan. Havahdu reilun kahden tunnin kuluttua siihen, että joku haisee kitkerälle. Muista hellalla oleva keitos. Ryntää keittiöön. Nosta kattila levyltä. Yritä sekoittaa keitostasi. Jos keitos jymähtää välittömästi sekoitusvälineeseen, keittoaika on ollut liian pitkä. Yritä saada mössö irti puulastasta ja kattilasta. Jos ei muu auta, lämmitä keitosta hetken lämpimällä levyllä. Kippaa keitos biojätteeseen. Laske niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee kattilaan ja yritä saada rippeet irtoamaan astioistasi.Etsi tehokkain jynssäysvälineesi ja puhdista kattila. Puulastan voit laittaa saunapesään aattoiltana, saat samalla jouluiset löylytuoksut. Kirjoita joulupukille pikakirje, että tarvitset uuden puulastan. 

Jos haluat tehdä joulupipareita, aloita homma alusta. Älä poistu kattilan viereltä ennenkuin keitos on kiehahtanut. Jäähdytä se, ja vatkaa joukkoon 2 kananmunaa. Sekoita n. litraan jauhoja 1 tl suolaa ja 2 tl soodaa, ja lisää kuivat aineet seokseen. Piilota taikina itseltäsi ja perheenjäseniltä seuraavaksi yöksi kylmään paikkaan. Jos sitä on seuraavana päivänä  vielä jäljellä,  leivo pipareiksi. 

Kiitos runsaista arvauksista ja tarjoamistanne hauskoista hetkistä. Erityisesti mieltä lämmitti, että useimpien vastauksien perusteella minua pidetään varsinaisena kokkina. Mutta tällä kertaa ei ollut onnistumistarina, vaan epäonnistumis - Irman ensimmäinen arvaus osui siis kohdalleen! Voittaja ja kaikki muutkin saavat napata tästä mukaansa erinomaisen pipariohjeen. Ilman tuota ensimmäistä mutkaa tietenkin. Ovat mureita, maukkaita ja erittäin helppoja leipoa (on testattu lasten kanssa). Ohje on peräisin Marita Joutjärven kirjasta Kotileipurin neljä vuodenaikaa.

(Tähtiliinojen tikkaukset sen sijaan onnistuivat mainiosta. Milloin pääsen niitä kuvaamaan, onkin jo toinen juttu.Tuuli paiskoo pimeässä maisemassa vettä ikkunoihin sellaisella voimalla, ettei tule mieleenkään mennä ulos niitä  kuvaamaan. Pitänee siis aloittaa joulusiivous, sellainen kevytversio, koska pihalle tuulettumaan ei voi viedä yhtään mitään. Paitsi tämän kirjoittajan päälle se voisi tehdä hyvää.)

Kuva-arvoitus

Arvatkaapa, ihanat blogiystävät, mitä on kuvassa!
Iloisia joulunaluspäiviä kaikille!

Tähtipakkomielle

Ystävälle tehty tähtiliina jäi niin vaivaamaan, että päätin ihan tässä viime kiireillä tehdä oman olohuoneen pöytätasoille pikkuliinat. Minulle tyypillistä; saada joku päähänpisto viime tipassa ja pakkomielle toteuttaa se, vaikka olisi muutakin tekemistä. Tähdet onnistuivat värien valinnan suhteen, hmm, joku paremmin ja joku ei ihan niin hyvin. Hämärissä ompelun seurauksena yhden tähden sakarat katosivat kokonaan. Pitää yrittää tikkaamisella korjata  näkyvyyttä.Punaiset eivät taaskaan kuvassa toistu oikeanlaisina, sävyjen pitäisi olla enemmän puolukanpunaisen suuntaan kuin tuollaisen oranssi-lilaa. Näyttävät tuossa oikeastaan aika kummallisille.

Nämä ovat nyt tilkkupintoina, seuraavaksi tikkaan ja teen reunat. Piparien ja laatikoiden paiston lomassa. Sitten laitan ompelukset sivuun muutamaksi päiväksi. Jos maltan.

Tähdet, tähdet

Viimein sain  tehtyä joulukuun BOMin! Kankaat alkoivat olla rippeitä vain, mutta jotain sain sentään kasaan. Seuraaviin BOMeihin osaan toivottavasti varautua pitkäjänteisemmällä ajatuksella  ja mietitymmällä  kangasvarastolla.

Good Vibrations valmiina. Ihan liian imelää makuuni. Olen tykännyt BOMien tekemisestä, oppinut myös, ja olen muuten tyytyväinen BOM-kokoelmaani - paitsi väreihin. Tapani mukaan en juuri ajatellut värivalintojani ensimmäistä blokkia ommellessani. Ja kun jatkoin samoilla kankailla, tulos on "nätti" sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta ainakin tässä vaiheessa sellaista" romantiikkahömppää", joka ei vastaa ollenkaan omaa makuani. Kertauksena tilanne lokakuussa. Ruusupuskalta vaikuttaa!

Seuraava, joulunjälkeinen haaste on näiden yhdistäminen. Layout-ehdotus on tämän näköinen, pitäisi löytää sopivat kankaat välikaitaleisiin ja reunukseen. Apua!

Ruusupuskatunnelmista jouluisempiin.

Ystävälle joululahjaksi valmistui tähdellinen pikkuliina. Tähti on ollut jemmassa jo hyvän aikaa, nyt reunustin sen, tikkasin ja ompelin kantin. Vapaaseen konetikkaukseen olen ihan hullaantunut! Keskustan, tähden sakarat, kulmapalat ja reunuksen tikkasin hiukan eri tavoilla.Tikkauksia on tunnetusti vaikea saada kuvaan.

Tykkään, tykkään kovasti. Niin kovasti, että jos liina ei olisi omille pöydilleni liian iso, niin se jäisikin kotiin. Taidan ehtiä vielä ennen joulua ommella kotiin pari pikkuista tähtiliinaa...

Hennalle tervetuloa lukijakseni!

Treppenviertel-sukat

Lankahelvetti-blogissa näin hauskat sukat, ja pinnasin kuvan muistiin suoraan Ravelrysta. Nyt kun prinsessojen sukat on tehty, päätin palkita itseni uusilla sukilla. Jotenkin on ollut sellainen Suutarin Lapset ry- olo, sukkaa pukkaa, mutta omat vanhat sukat eivät ole oikein esittelykelpoisia.  Lankana Regia Aquarius.

Varressa joustinneule vaihtuu kiilamaisesti poikittaisiin nurjien silmukoiden raitoihin, jotka jatkuvat jalkaterän päälle. Kirjavassa langassa kuvio ei erotu kovin selvästi. Ravelryn ohjekuvassa sukan idea näkyy paremmin. Apukuvaaja on reissussa, joten piti yrittää itse kääntää omaa kinttuaan  kuvattavaksi.

Sukat istuvat jalkaan todella hyvin!

Heijastinnauhasta tein pimeässä hohtavia koruja työkavereille. Nauhaa oli helppo leikata pyöröleikkurilla kapeiksi nauhoiksi. Koko jutun vaikein tehtävä oli löytää helmiä, joissa oli riittävän iso reikä.

Virka vaarassa

Toimitin eilen ystävälleni Pikku E:n ja Seitsemän prinsessan sukkapaketin. Ja huolestuin. Joudunko luopumaan sukan kilkuttajan virasta? Ystäväni keittiön pöydällä komeili säästölipas. 

Jos säästötavoite täyttyy ja ystäväni oppii neulomaan, niin minähän jään ihan toimettomaksi! 

(Pahoittelen kuvien huonoa laatua - kännykkäkameran syytä)

Hiukan huolta huojensi ja mieltä piristi, kun tänä aamuna tallasin leipävirkapaikalleni. Opiskelijakunta halusi ilahduttaa meitä opeja, ja jokaisen opettajanhuoneen edessä oli punainen matto! Tuntui aika ruhtinaalliselta astella hoitamaan virkaansa  punaista mattoa pitkin.

Meitä hellittiin lisäksi suklaalla ja ruokasalin pöytien tuoreilla ruusuilla! Hauska tapa ilahduttaa meitä vuoden viimeisimmillä työviikoilla. Ihania nuoria!

Uusille lukijoille tervetuloa!

Sukua ja ompelukoneita

D-insinööri innostui sukutyynyistä, ja niinpä anoppikin saa omansa. 

Hommaan tuli (ainakin) kaksi haastetta.

1. Ruskeat sävyt. Eivät siis ensinkään ole omia värejäni, enkä myöskään osaa toimia niiden kanssa. Saan mielestäni ruskeista kankaista (joita omistan aika vähän) vain likaiselta näyttäviä yhdistelmiä aikaan. Eikä kuva paranna sävyjä yhtään. Vaalea kaista ei ole noin vaalea, eivätkä punaiselta näyttävät punaisia tai roosaa, vaan enemmänkin  punertavan ruskeaa

2. Tyynyn reunat katosivat. Silitin saumavaroja yhteen ja erikseen, mutta ei auttanut. Tummin reunakaitale kääntyi aina vain nurjalle.

Ruskeille en voinut mitään, mutta reunoille kyllä.

Tikkasin reunimmaisen tumman ruskean kaitaleen reunasta koko tyynynpäällisen läpi, jolloin sain ns. siipityynyliinan. Reunaongelma on ratkaistu. Kuva on otettu sisällä kirkasvalolampun valossa, eivätkä väri ole vieläkään kohdallaan. Ei voi mitään. 

Itsenäisyyspäivän tikkasin hartiat tanassa. Ja lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen!

Hauskat ompelukonepaneelit löysin Tilkkutexistä. Olin tilaamassa sieltä uutta viivainta, mutta kun tilaukseen vaadittava summa ei tullut täyteen, oli löydettävä jotain pientä lisäksi. Kuvien välit olivat yksiväristä mustaa, halusin siitä eroon ja ompelin paneelien ympärille siniset kaitaleet. Vapaalla konetikkauksella, jonka tekemisestä tykkään aina vain enemmän (niska ja hartiat eivät) tikkasin kuvan vaalean taustan, lankana Aurifilin ihana luonnonvalkea tikkauslanka. Sinisille reunoille löysin ihan omista varastoista (hamstraamisen edut tulevat esiin etenkin juhlapyhinä!) vaihtuvaväristä Cotton Sulkyä, jossa on samoja värejä kuin paneelissakin. 

Ai mitä näistä tulee? Tuli jo, mutta lopputuloksen kerron myöhemmin, sillä joulun alla ei voi kaikkea paljastaa.

Suku tyynyllä vai tyyny suvulla?

 

Näiden tyynyjen piti mennä marraskuussa mummille syntymäpäivälahjaksi ja ukille isänpäivälahjaksi. Mutta eivät menneet, kun eivät valmistuneet. Epäonni kuvien tulostamisen kanssa sai homman tökkimään ja oli muka muita kiireitä. Siispä ne menevät joululahjaksi. Kuvan ottamisen jälkeen oikeanpuoleista tyynyä on vielä fiksattu. Valokuva katoaa harmaaseen mössöön (jonka olisi loppujen lopuksi voinut jättää kokonaan pois!),  hento köynnösmäinen tikkaus kuvan reunoilla ei riitä. Siispä ompelin sen ympärille samalaiset tikkaukset leveällä ja tiheällä siksakilla kuin vasemmanpuoleisessakin on.

Pikku E ja seitsemän prinsessaa

Ystävälläni on kahdeksan lastenlasta, pikku E ja seitsemän prinsessaa. Vanhin on 6-vuotias ja nuorin kaksi kuukautta. Lupasin pitää joukon sukissa ainakin toistaiseksi.

Ensimmäiset koskaan tekemäni junasukat. Minusta malli on ruma, mutta kun kaikki junasukkia käyttäneet (tai siis heidän äitinsä) kehuvat niiden pysyvän hyvin jalassa, niin kolme pienintä saa nyt sellaiset.

Suurin osa sukista on tehty Seitsemästä Veljeksestä (vaikka ne menevätkin Seitsemälle Prinsessalle), junasukat Novita Woolista, Regia Aquariuksesta ja Hjertegarmin Baby Truntesta

Huomaatko kuvissa jotain kummallista?

Kuten kuvasta näkyy, meillekin on vihdoin tullut talvi! Uutta myrskyäkin on ennustettu, lieneekö se meillä sitten Oskari vai Unelma. Juomavesi on varattu kanisteriin, taskulamput on ladattu, kynttilät ja tikut etsitty valmiiksi, pihasaunan kiukaan vesisäiliöön on laskettu vettä. Nyt syöksyn ompelemaan niin kauan kuin sähkö vielä kulkee!